11.01.2016

Vähän suvausta myös eläkepolitiikkaan

Yhteiskunnallisten uudistusten yhteydessä on opittu, että niitä arvioidaan useilta eri kanteilta. Ympäristö- tai sukupuolivaikutukset on totuttu arvioimaan jopa kunnallisella tasolla. Sukupuolivaikutusten arviointia kutsutaan tuttavallisesti nimellä suvaus. Myös eläkepolitiikalla on sukupuolivaikutuksia. Tulisiko niistä keskustella nykyistä enemmän?

On tunnettu tosiasia, ettei naisten euro ole täyttä euroa myöskään eläkkeellä. Syynä ovat eläkkeen pohjana olevien ansiotulojen erojen lisäksi se, että naisten työura on sirpaleisempi kuin miesten. Tätä on yritetty paikata muun muassa sillä, että vanhempain- ja lastenhoitovapailta karttuu eläkettä. Tämä koskee kuitenkin vasta aikaa vuoden 2005 jälkeen. Sitä ennen pidetyt vapaat leikkaavat yhä monien eläkkeitä.

Kun maamme eläketurvaa on tarkasteltu maan ulkopuolelta, huomio on kiinnittynyt uhkaamassa olevaan eläkeläisköyhyyteen. Tämä riski on suurin yksinasuvilla vanhemmilla naisilla. Perhe-eläke tasoittaa tilannetta vain osalla heistä.

Eläkkeiden korotusten suvausvaikutukset

Sukupuolivaikutuksia on myös eläkkeiden korotuksilla. Indeksikorotukset toteutetaan prosenttipohjaisina, jolloin euromääräisesti suurimmat korotukset kertyvät niille, joilla on jo ennestään suurimmat eläkkeet. Sukupuolten välisessä tarkastelussa niistä hyötyvät enemmän tietysti miehet.

Kansaneläkeindeksi, joka reagoi vain hintojen kehitykseen, on siinä mielessä tasapuolinen, että se kompensoi kaikille vain hintojen nousun. Jo työeläkeindeksi lisää eläkeläisten reaalisia tuloeroja. Viime aikoina on vaadittu työeläkeindeksin muuttamista palkkaindeksin suuntaan. Jos näin tapahtuisi, se kasvattaisi eläkkeellä olevien välisiä eroja pientuloisen, siis useimmiten naisten, tappioksi. Näitä tulonjako- tai sukupuolivaikutuksia ei juurikaan tuoda esille.

Eläkkeiden korotuksilla on sukupuolivaikutuksia.

Kun kansaneläkkeitä korotetaan puhtaalla hintaindeksillä ja työeläkkeitä indeksillä, joka seuraa osin myös palkkojen kehitystä, työeläkkeiden taso erkanee koko ajan kansaneläkkeistä, ellei niihin suoriteta tasokorotuksia, kuten historiassa on tehty. Kun kansaneläkkeitä saavissa on enemmän naisia kuin miehiä, kehitys vie väistämättä sukupuolten välisten tuloerojen kasvun suuntaan.

Indeksikeskusteluille on tyypillistä, että niissä yleensä suurituloiset miehet vaativat muutoksia käyttäen esimerkkinä pientä eläkettä saavia naisia. Tosiasiassa he vaativat oman asemansa parantamista suhteessa juuri noihin naisiin.

Jos ihmisiä luokitellaan vain eläkkeellä oleviin ja aktiiviväkeen, jää huomioon ottamatta näiden väestöryhmien sisäiset erot. Ne ovat kuitenkin olemassa ja vaikuttavat yksilön tasolla. Siksi niitä ei sovi unohtaa.

Työurien pidentäminen nostaa naisten eläkkeitä

Suvauksen toisesta puolesta puheenollen, miehet ovat häviävänä osapuolena eläkkeenmaksuajan pituudessa. Tämä koskee vain vanhuuseläkeajan pituutta. Monilla perinteisesti miehisillä aloilla eläkeaika alkaa kuitenkin jo työiässä, työkyvyttömyyden vuoksi. Valitettavasti tähän liittyy myös eläkeläisköyhyyden uhkaa, koska työkyvyttömyyseläkkeet ovat huomattavasti vanhuuseläkkeitä pienempiä. Tämä koskee tietysti myös naisia, jotka ovat vastaavassa asemassa.

Miten työeläkeuudistus 2017 vastaa suvaushaasteeseen? Ainakaan se ei heikennä naisten asemaa. Vuoden 2005 uudistuksessa päätetyt linjaukset eläkkeiden karttumisesta töistä poissaolojaksojen ajalta säilyvät. Kun työurat pitenevät kaikilta, tulevat myös naisten eläkkeet nousemaan. Tärkeälle sijalle nousee tällöin työelämän kehittäminen sellaiseksi, että siellä voi myös jatkaa eläkeikäänsä saakka. Se palvelee sekä miehiä että naisia, mutta koska naisilla on yleensä harsoisempi työhistoria, se parantaa suhteessa naisten asemaa enemmän.

Kommentit(15)

11.01.2016  Kaj Karlsson  
Nyt meni sekaisin ansaittu työeläke ja sosiaalipolitiikka!
11.01.2016  Kimmo Kiljunen  
Markku J Jääskeläinen on oikeassa, että indeksikorotukset toteutetaan prosenttipohjaisina, jolloin euromääräisesti korotukset ovat suurimpia suurimmissa eläkkeissä. Indeksin tehtävä on ylläpitää eläketaso, ei muuttaa tulonjakoa, joten se on neutraali myös sukupuolivaikutuksiltaan. Ei käytetty indeksi kärjistä eikä lievitä suhteellisia tuloeroja. Ne pysyvät ennallaan.
Siksi on outoa Jääskeläisen väite, että kansaneläkkeissä seurattava hintaindeksi olisi tasapuolisempi kuin työeläkkeisiin esitetty palkkaindeksi. Ei näin ole. Kumpikin indeksi ylläpitää ennallaan eläkkeensaajien väliset tuloerot. Hintaindeksi vain antaa pienemmän tasokorotuksen kuin palkkaindeksi. Ei kai se ole naisten etu, että kaikkien eläkkeet nousevat vähän kuin että ne nousisivat hieman enemmän.
Aivan oikein Jääskeläinen pohtii kansaneläkkeiden jäävän jälkeen työeläkkeistä hintaindeksin vuoksi. Useimmissa EU-maissa on käytössä palkkaindeksipainotteinen kansaneläke, eli sitä kannattaisi esittää myös Suomeen.
Olennaista on kuitenkin, että kansan- ja takuueläke maksetaan verovaroin, kun työeläke on ansiosidonnainen ja maksetaan eläkeyhtiöihin kartutetuista eläkesäästöistä. Puhutaan aivan eri asioista.
Työeläkkeen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso, joka nykyisellä hintapainotteisella indeksillä ei toteudu. Eläketasojen lasku on sekä miesten että naisten yhteinen ongelma.
Jääskeläinen harmittelee, ettei hänen esittämiään tulonjako- ja sukupuolivaikutuksia tuoda esiin. Hyvä ettei tuoda, koska esitetty argumentti ei päde.
12.01.2016  Markku J Jääskeläinen  
Palkkaan edes osittain sidotut indeksit kasvattavat tuloeroja eläkeläisten keskuudessa, koska korotukset ovat prosenttipohjaisia. Suurimmat hyötyjät ovat nk ökyeläkeläiset ja marginaalista hyötyä saavia ovat taas valtaosa nk tavallisista eläkeläisistä.

Koska naisten osuus kansaneläkettä saavien joukossa(hintaindeksi) on miehiä suurempi, työeläkeindeksin parantaminen lisää sukupuolten välisiä eroja. Se ei ole mielipidekysymys, vaan fakta.

Eniten indeksin parantamisesta hyötyvät suurituloiset, juuri eläkkeelle jäävät, jotka pystyvät nauttimaan korotetusta indeksistä pisimmän ajan. Pienimmät hyötyjät ovat pienituloiset, vanhat eläkeläiset, joiden elinaikana indeksi ei ennätä muuttaa eläkettä niin paljon. Tässä ryhmässä naisten osuus on huomattava.

Kansaneläkeindeksi säilyttää saavutetun eläkkeen ostovoiman. Jo osinkin palkkaan sidottu työeläkeindeksi lisää tuloeroja siitä tilanteesta, joka oli, kun jäädään eläkkeelle. En ota kantaa tässä siihen, onko se hyvä vai paha. Se on poliittinen valinta. Se on syytä kuitenkin tiedostaa.
12.01.2016  Josa Jäntti  
Kansaneläkkeiden osuus on 3,63 miljardia työeläkkeisiin ( yli 20 miljardia) verrattuna eli vertaat vääriä asioita. Palkkaindeksi seuraa " käsi kädessä " reilusti palkkoja ( nousussa ja huonoina aikoina ) eli ne ovat - jopa EK: n mukaan) jatkopalkkaa ! Jos joidenkin eläke on suurempi kuin toisen johtuu eläkejärjestelmästämme ( = palkat ), jonka mukaan myös työeläkemaksut ovat määräytyneet eli isompi palkkaiset ovat maksaneet enemmän. Heidän syytään ei ole, että kotitöitä ja lastenhoito aikoja ei ole otettu huomioon eläkkeiden määräytyessä ! Muistatko mistä kansaneläkkeet maksetaan ja mistä työeläkkeet !
12.01.2016  Markku J Jääskeläinen  
On totta, että maksettavien kansaneläkkeiden summa on pieni suhteessa maksettaviin työeläkkeisiin. Silti se on tärkeä tulonlähde 480 000 vanhuuseläkettä saavalle, joista n 400 000 saa myös työeläkettä. Heistä 70% on naisia.

Näiden, kaikkein pienituloisimpien, työeläkeläisten kansaneläkkeitä muutetaan hintojen nousun ja laskun tahtiin (tänä vuonna -0,4%). On selvää, että heidän tulokehityksensä jää jälkeen niistä, jotka saavat pelkkää työeläkettä ja joiden eläkkeen kehitykseen vaikuttaa myös palkkakehitys.

Kuten ylempänä sanoin, tämä saattaa olla ihan ok, ja näin eduskunta on asian päättänyt, mutta on rehellistä todeta, että asialla on sukupuolivaikutuksia. Naisten suhteellinen asema heikkenee vielä eläkkeelläoloaikanakin.



12.01.2016  Heikki Ranki  
Jääskeläisellä menee sosiaalipolitiikka ja eläkepolitiikka pahasti sekaisin. Ihmettelen koko kirjoituksn tarkoitusperiä,eihän siinä ole mitään uutta viestiä? Prosenttilaskun vaikutukset olemme oppineet jo kansakoulussa ja naisten ja miesten tuloerot ovat tiedetty tosiasia.

Totta on että työeläkkeen indeksimuutoksella ei kansaneläkkeen varassa elävän elämää rikastuteta. Muutos voi nostaa takuueläkkeen saajien itsetuntoa, kun siihen ei jatkossa ehkä ole tarvetta. Muutos auttaa niitä, jotka ovat vaarassa tippua osoittain takuueläkkeen varaan, kun työeläkkeellä ei enää tule toimeen. Muutos auttaa keskituloisa eläkeläisiä pärjäämään paremmin elämässään.

Suurituloiset saavat toki suurimmat korotukset mutta verojärjestelmämme tasaa tehokkaasti käteen jäävää tuloa. Kaikkein suurituloisimmat maksavat normaalin progressiivisen veron päälle vielä 6 %:n raippaveron. Todellisuudessa suurin voittaja on verottaja, niin valtio kuin kunnatkin. Verokertymän lisääntyminen voi antaa nostavaraa sekä kansan- että takuueläkkeisiin, jos poliittisen päättäjät tekevät tällišen arvovalinnan. Näin ollen muutos hyödyttää joko suoraan tai välillisesti kaikkia eläkeennsaajia!
12.01.2016  Josa Jäntti  
Eikä tuo kansaneläkkeiden kohtalo juuri osoita melkoista vääristymää eli kaikkein taloudellisesti vaikeammassa olevia rangaistaan kovimmin. Tämä samalla todistaa taitetun indeksin epäoikeudenmukaisuuden = 80 % elinkustannusindeksistä johtaa juuri siihen, mikä käy ilmi ETK: n julkaisusta "Työeläkeindeksien indeksisuoja sivut 36 -37 eli aikoinaan 60 % palkasta on kutistettu nyt 40 % : si ! On ihan sama, saako joku isohkoa eläkettä. Menetys on ollut sama v. 1962 lähtien. Eläkeläisnainen, jonka eläke on nyt n.1.375 €/kk olisi varmasti iloinen jos se olisi palkkaindeksin mukaan nyt 1.940 €/kk. Tuskin olisi kateellinen, jos joku on aikoinaan suuremmasta palkastaan enemmän eläkemaksuja maksanut saisi siksi nyt ko. indeksin mukaan enemmän eläkettä omasta ansiostaan !
12.01.2016  Kimmo Kiljunen  
Vielä kerran rautalangalla:
1. Jääskeläisen väite: "Palkkaan edes osittain sidotut indeksit kasvattavat tuloeroja eläkeläisten keskuudessa" on väärä. Mikään indeksi ei lisää tuloeroja. Prosenttikorotuksina ne ylläpitävät aiemmat erot.
2. Kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden vertailu on harhaanjohtamista. Edellinen on perusturva, joka maksetaan verovaroin. Jälkimmäinen on ansiosidonnainen sosiaalivakuutus, joka maksetaan työeläkemaksuin ja kartutetaan eläkerahastoihin. Emme kai uudestaan aloita 1950-60-luvun eläkesotaa, jossa maalaisliitto/skdl vaativat tasaeläkettä ja sdp, kokoomus ja työmarkkinajärjestöt ansiosidonnaista eläketurvaa. Tänä päivänä 7 % eläkkeensaajista tulee toimeen kansaneläkkeen varassa.
3. Jos perusturvaa eli kansan- ja takuueläkettä halutaan kohentaa, silloin pitää mennä veronmaksajien kukkarolle. Jos ansaittu tulotaso halutaan ylläpitää työeläkkeissä (mikä on työeläkejärjestelmän koko idea), niin silloin pitää käyttää palkkaindeksiä ja rahat saadaan eläkesäästöistä eläkeyhtiöistä. Luonnollisesti palkkaindeksi oli Suomessa alun perin käytössä ja palkkapainotteinen indeksi on edelleen käytössä useimmissa EU-maissa.
4. Jääskeläisellä on outo itsestään selvyys: "Pienimmät hyötyjät ovat pienituloiset, vanhat eläkeläiset, joiden elinaikana indeksi ei ennätä muuttaa eläkettä niin paljon. Tässä ryhmässä naisten osuus on huomattava." Luonnollisesti kaikista maailman uudistuksista hyötyvät eniten ne, jotka elävät pidempään. Toiseksi, myös jatkossa naiset elävät pidempään, joten he hyötyvät aikanaan uudistuksista pidempään kuin miehet. Tosi outoa sukupuolivaikutuskeskustelua.

13.01.2016  Markku J Jääskeläinen  
Kiitos kommenteista. Keskustelu on tärkeää, erityisesti naisten ja miesten välisistä eroista, joita blogissani käsittelin.

Noihin rautalankaväitteisiin pari kommenttia:
1. Prosenteilla ei osteta, euroilla ostetaan. Kun euromääräiset erot kasvavat, pientuloiset kärsivät, suurituloiset hyötyvät.
2. Kansaneläke on edelleen tärkeä turva noin 400 000 pientä työeläkettä saavalle. Sen merkitys saattaa säilyä ja jopa korostua tulevaisuuden pätkätyömaailmassa. Se täydentää työeläketurvaa ja on tarpeellinen.
3. En mene tässä nyt eri indekseihin, se ei ollut tämän blogini aihe. Totean vain, että mitä tuottavampi indeksi on, sitä enemmän se lisää eläkeläisten euromääräisiä tuloeroja.
4. Suurimmat hyötyjät indekseistä ovat tosiaan kaltaiseni, kohta eläkkeelle jäävät, kohtuullisen hyvin toimeentulevat henkilöt. Vähiten hyötyvät pitkään eläkkeellä olleet, usein pientä eläkettä saavat, useimmiten naiset. Totta on, että verotus tasaa tätä eroa, mutta se kai on sen tarkoituskin.

Eläkeläiset ovat tärkeä ja suuri ryhmä yhteiskunnassamme, mutta he eivät muodosta tulonjaossa yhtenäistä ryhmää. Osa tulee toimeen ihan hyvin, osa jopa ruhtinaallisesti. Suurempi osa pärjää joten kuten ja valitettavan moni on köyhä ja pienituloinen. En ole päättäjän asemassa mutta rohkaisisin heitä etsimään ratkaisuja viimemainittujen ihmisten aseman parantamiseen. Muiden elämän kohentamisella ei ole niin kiire.

13.01.2016  Josa Jäntti  
Valitettavasti ne prosentit muuttuvat euroiksi kuten esimerkkini juuri NAISELÄKELÄISESTÄ osoitti ! Suomalaiset ovat kateuden kansaa , sen juuri osoitit vastauksessasi ! Mitä haittaa on siitä, jos tuo naiseläkeläinen saisi lisää eläkettä, vaikka jotkut aikoinaan enemmän työeläkemaksuja maksaneet saavat lisää eläkettä ?! Koetat nyt tällä kirjoituksellasi tuoda närää naisten ja miesten välille. Syy on ihan muualla eli siinä, kun naiset ovat poissa työelämästä eri syistä ja eivät maksa silloin työeläkemaksuja. Se johtaa mainitsemiisi eroihin ! Kannattaa myös samalla muistaa, että naiset elävät miehiä kauemmin ja saavat siten loppujen lopuksi enemmän eläkettä. Miesten maksamat eläkkeet jäävät heidän kuoltuaan työeläkeyhtiöihin - niitä ei palauteta kuolinpesille !
15.01.2016  Josa Jäntti  
Sitkeänä sissinä odottelen vielä vastausta ?
18.01.2016  Markku J Jääskeläinen  
Syy lienee se, etten huomannut mitään kysymystä. Sen verran viittaan aikaisempaan vastaukseeni, etten ainakaan kateudesta näitä faktoja tuo esille, koska minä itsehän olen hyötyjien joukossa, sen sijaan yli 80 -vuotias äitini taas ei.

Syyt naisten pienempiin eläkkeisiin toin esille blogissani. Pitääkö eläkejärjestelmän lisätä tätä tuloeroa, on poliittinen valinta.

19.01.2016  Josa Jäntti  
Pitääkö taitetun indeksin pienentää eläkkeiden ostovoimaa ?
Katso ETK: n raporttia " Työeläkkeiden indeksisuoja sivut 36 -37 ja saman ETK: n raporttia " Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavälin laskelmat 2013 ja esim. sivu 51. Ymmärrän kyllä TELAn tavoitteet työeläkeyhtiöiden lobbaajana paisuttaa eläkevaroja pienentämällä eläkkeitä vuosi vuodelta taitetulla indeksillä !
19.01.2016  Josa Jäntti  
Viimeisin kommenttini ei näköjään mahtunut julkisuuteen ?
Siteerasin siinä kysymyksenä ETK: n julkaisuja " Työeläkkeiden indeksisuoja " + Lakisääteiset eläkkeet ...". Samalla kysyin, eivätkö naiset elä pidempään eläkkeellä ja eivätkö he uuden lain edellytyksellä ole pidempään työelämässä ( = maksavat kauemmin työeläkemaksuja ) ?
20.01.2016  Markku J Jääskeläinen  
Kiitos taas kysymyksistä!

Niin sanottu taitettu indeksi, jolla kai tarkoitetaan tässä nykyistä työeläkeindeksiä, leikkaa ostovoimaa vain tilanteessa, jossa palkat kehittyvät hitaammin kuin hinnat. Muuten se aina parantaa ostovoimaa.

Telalla ei ole indeksin suhteen tavoitteita eikä päätösvaltaa. Siitä päättävät kolmikannassa työmarkkinajärjestöt ja eduskunta. Tela ja sen jäsenet panevat toimeen muiden tekemiä päätöksiä ja pyrkivät kertomaan päätösten taustat.

Naisten asemaan viittasin jo blogissani. Pitenevät työurat parantavat myös heidän eläkkeitään. Naiset elävät toki pitempään, mutta miehetkin jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ja pidentävät näin eläkeaikaansa siitä päästä. Työeläke on vakuutus, jolla varaudutaan molempiin riskeihin, työkyvyttömyyteen ja vanhuuseläkevuosiin.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.