20.06.2018

Vakavaraisuussäännökset meillä ja muualla

Suomen työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä valvotaan vakavaraisuussäännöksin: Sijoitusomaisuutta on oltava riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa. Tämä tarkoittaa erinomaista maksukykyä nyt ja tulevaisuudessa, jotta voidaan huolehtia maksettavista eläkkeistä. Vakavaraisuussäännöksin varmistetaan, että työeläkevarat säilyvät.

Työeläkevakuuttajan on kyettävä varmistamaan eläkkeiden maksamiskykynsä myös kriisitilanteissa. Toisaalta vakavaraisuussääntelyllä voidaan vaikuttaa siihen, millaisia riskejä työeläkevakuuttajat voivat ottaa sijoitustoiminnassaan. Sen tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto valitulla riskitasolla. Näin voidaan vähentää työeläkemaksujen nostopainetta. Taloudellisten suhdanteiden vaihtelut luovat haasteita riittäville sijoitustuotoille. Siksi on hyvä pystyä etsimään tuottoja ilman liian tiukkoja rajoituksia.

Suomessa vakavaraisuussäännöksillä on pitkä tausta. Vakavaraisuus- ja muihinkin riskeihin – varautumista on lähdetty miettimään ensimmäisten joukossa. Mutta maailma menee eteenpäin ja muun muassa sijoitustuotteiden kehittymisen vuoksi vakavaraisuussäännökset uudistettiin vuoden 2017 alusta.

Työeläkejärjestelmä on ainutlaatuinen

Finanssivalvonnan eli Fivan raportoinnin mukaan asiat työeläkevakuuttajien vakavaraisuussääntelyn osalta tuntuvat olevan mallillaan. Meillä Suomessa on ylipäätään totuttu siihen, että kaikki raportoivat ajallaan ja ilmoitettuihin lukuihin voidaan luottaa. Tämä kaikki sääntely on kansallista. Työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaa ja sosiaaliturva on jokaisen EU-maan omassa päätäntävallassa. Niinpä EU ei voi puuttua suoraan minkään jäsenmaansa lakisääteisen eläkejärjestelmän vakavaraisuussäännöksiin.

Kahta täysin identtistä eläkejärjestelmää ei ole olemassa.

Kahta täysin identtistä eläkejärjestelmää ei ole olemassa. Eläkejärjestelmiä tavataan jaotella pilarijaolla:

  • lakisääteiset eläkkeet (pilari I)
  • työsuhteeseen perustuva ammatillinen eläke (pilari II) ja
  • yksityinen säästäminen (pilari III).

Eläkejärjestelmien rahoitus hoituu ääripäittäin joko jakojärjestelmäpohjaisesti, rahastoiden tai sitten näiden välimuotona kuten meillä Suomessa. Lisäksi eläkejärjestelmiä voidaan jaotella vielä etuuksien määräytymisen mukaan ja silloin puhutaan etuusperusteisesta – eläke-etuus määritelty etukäteen - tai maksuperusteisesta järjestelmästä. Maksuperusteisessa eläkejärjestelmässä eläke-etuus määräytyy järjestelmään maksettujen maksujen ja niille saatujen sijoitustuottojen yhteismäärän perusteella.

Lakisääteisten järjestelmien säädökset ja valvonta ovat aina maakohtaisia. Rahastot ovat usein puskurirahastoja ja esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa rahastoille on asetettu laissa määrällisiä rajoitteita. Toisen pilarin eläkkeiden vakavaraisuussäännöksissä henkiyhtiöt noudattavat yleensä Solvenssi II-sääntelyä ja eläkekassat puolestaan ovat IORP II -sääntelyn piirissä.

Joissakin maissa on lisäksi omia ja jo kauan käytössä olleita vakavaraisuussäännöksiä. Ne voivat olla myös varsin tiukkoja mainittuihin yhteisiin sääntelyihin verrattuna. Näin on esimerkiksi Hollannissa.

EU:n sääntelyn vaikutukset Suomeen

Solvenssi II:n taustalla on ollut suuri haave siitä, että säännöstely olisi yhtenäistä koko EU:n alueella. Tämän harmonisoinnin uskotaan tehostavan kilpailua sisämarkkinoilla - siis EU-maiden välillä - jolloin hyöty, vakuutettujen etujen turvaaminen, saataisiin kuluttajille. Nyt se koskee Suomessa vain henki- ja vahinkovakuuttajia, ei työeläkevakuuttajia. Tosin siitä tuli vaikutteita riski- ja vakavaraisuusarvioon, ORSAan.

Sitä koskevan lain mukaan laissa mainitut työeläkevakuuttajat, kuten yhtiöt, säätiöt, kassat ja Merimieseläkekassa, raportoivat riskienhallintajärjestelmistään ensimmäisen kerran viime vuonna. ORSAssa arvioidaan oleellisten riskien vaikutusta työeläkevakuuttajien toimintaan ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.

Ensi tammikuussa (13.1.2019) voimaan tulevaa IORP-direktiivi sen sijaan koskee ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien vakuuttajien toimintaa ja valvontaa. Se ei sisällä EU-tasolla harmonisoitua vakavaraisuusmallia. Suomessa tätä sovelletaan vain eläkesäätiöiden ja kassojen lisäeläkeosaan. IORP II – sääntelyn piirissä tehdään stressitestejä EU-tasolla, mutta muutoin se ei sisällä mitään harmonisoitua vakavaraisuusmallia.

Kuka kantaa riskin?

Pankkiala on kokenut monia kriisejä ympäri Eurooppaa. Yhteisen talouspolitiikan vuoksi pankkiala on hyvin säännelty EU:ssa yhteisesti. Joillakin säännöksillä voi välillisesti olla vaikutuksia myös työeläkemaailmaan.

Koska EU-maiden yhteistä vakavaraisuussäännöstä ei ole, tavoitteena voi olla säilyttää jo hyväksi koetut asiat vähintään yhtä hyvinä. Lakisääteisen eläkejärjestelmämme on hyvä pysyä jatkossakin omassa hallinnassamme, jotta voimme vastata itse niin sen vakavaraisuus- kuin muustakin sääntelystä. Matalien korkojen aikana oma vakavaraisuussääntely on ollut arvokas etu, kun sopivaa riskitasoa on voitu hakea itse markkinatilanne huomioiden. Matala korkotaso ja yleiset solvenssisäännökset ovat aiheuttaneet suurta huolta mm. Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Se, ettei eläkesijoituksille saadakaan riittäviä tuottoja säännösten rajoittaessa riskinottoa, on suuri riski järjestelmälle.

Meillä Suomessa on ollut myös kuluttajansuoja sääntelyssä mukana ei vain yhteisvastuun vaan myös vakavaraisuusperiaatteen mukaan. Kyse on siitä, kuka kantaa riskin. Meillä sen kantavat kaikki työeläkevakuuttajat, muualla usein turvan tuottaja. Jokainen työeläkevakuuttaja vastaa meillä sijoitustoiminnastaan ja mahdollisen konkurssin varalta on yhteisvastuu. Loppupeleissä riski valuu kaikille työeläkevakuutusmaksuja maksaville, mutta kuitenkin pienemmässä mittakaavassa, jos kantaisivat riskin kokonaan. Solvenssi II-direktiivin tarkoituksena on myös parantaa vakuutuksenottajien ja vakuutettujen suojaa. Vakavaraisuussääntelymme ei tämänkään osalta siis kalpene kansainväliselle sääntelylle.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.