20.01.2017

Vakavaraisuussäännökset uudistuivat

Yksityisiä työeläkevakuuttajia koskevat uudet vakavaraisuussäännökset tulivat voimaan vuoden 2017 alusta. Eläkevakuuttajan vakavaraisuudella tarkoitetaan eläkevakuuttajan kykyä selviytyä eläkevakuutustoimintaa uhkaavista erilaisista vakuutus- ja sijoitustoiminnan riskeistä. Uudistetun vakavaraisuussääntelyn tavoitteena on turvata työeläkevakuuttajien riskinkantokyvyn kestäminen mahdollisissa eteen tulevissa kriiseissä.

Yksityinen työeläkevakuuttaja on vakavarainen silloin, kun sijoitusomaisuutta on riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa. Vastuuvelkaa työeläkevakuuttajalle kertyy siksi, että työeläkejärjestelmässä osa työeläkemaksuista käytetään heti maksettaviin eläkkeisiin, mutta osa rahastoidaan. Näistä tulevia eläkkeitä varten rahastoiduista varoista muodostuu työeläkevakuuttajan vastuuvelka. Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti, mikä tarkoittaa sijoitusten riittävää hajautusta; se on sijoitustoiminnan riskienhallinnan perusta.

Vakavaraisuusrajan laskentamuutos

Vakavaraisuuslaskenta perustuu uuteen lakiin vakavaraisuusrajan laskennasta ja sijoitusten hajauttamisesta. Aiemmat säännökset olivat vuodelta 1997. Vaikka niihin oli tehty ajan myötä joitakin muutoksia esim. vuosina 2007 ja 2013 sekä määräaikaislailla 2008-2012, vaati vakavaraisuuslaskennan malli päivitystä. Sijoitustuotteet ovat monimutkaistuneet aiemman mallin käyttöönoton jälkeen.

Vakavaraisuutta kuvataan vakavaraisuuspääomalla, joka mitoitetaan vakavaraisuusrajan avulla. Mitä riskipitoisempia sijoituksia eläkevakuuttajalla on, sitä korkeampi on sen vakavaraisuusraja, ja sitä enemmän pitää olla vakavaraisuuspääomaa.

Uuden vakavaraisuusmallin tavoitteena on kuvata työeläkevakuuttajan riskejä kokonaisuutena mahdollisimman kattavasti. Sijoitusriskien määrittämisessä ideana on etsiä jokaisesta sijoituksesta kaikki olennaiset riskit. Samaan sijoitukseen voi siis kohdistua monta eri riskiä. Esimerkiksi yhdysvaltalaiseen osakkeeseen kohdistuu ainakin osakeriski ja valuuttariski.

Vakavaraisuusrajan laskentatavan muutos nostaa arvioiden mukaan vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin 13 prosenttia. Kyse on nimenomaan laskentatavan muutoksesta, ei sääntelyn kiristämisestä. Eri työeläkevakuuttajien välillä tullee kuitenkin olemaan suuri vaihtelu, vaikkakin uuden vakavaraisuusmallin vaikutukset yksittäisen eläkevakuuttajan sijoitustoimintaan voidaan arvioida olevan vähäiset.

Eläkeuudistuksen vaikutukset

Myös vuoden 2017 alusta voimaan tulleella eläkeuudistuksella oli vaikutusta vakavaraisuuslaskentaan. Työeläkevakuuttajalla on nyt mahdollisuus lisätä osakesijoittamisen osuutta sijoituksistaan. Määrä on kuitenkin rajoitettu uuden lain myötä 65 prosenttiin kaikista sijoituksista. Sitä voitaneen pitää suurena, kun osakeriskiä pidetään merkittävimpinä markkinariskinä. Toisaalta työeläkevakuuttaja voi ottaa riskiä, osakeriski mukaan lukien, oman vakavaraisuutensa puitteissa.

Uusilla säädöksillä korostetaan eläkevakuuttajan hallituksen vastuuta.

Uusilla vakavaraisuussäädöksillä korostetaan myös eläkevakuuttajan hallituksen vastuuta ja velvoitteita seurata sekä ohjata eläkevakuuttajan riskien huomioon ottamista toiminnassaan. Työeläkevakuuttajan hallituksella on velvollisuus tietyin osin päättää riskien huomioimisen perusteista sekä seurata perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista.

Vuonna 2017 eläkevakuuttajien edellytetään lain mukaan tekevän ensimmäisen kerran riski- ja vakavaraisuusarvion. Taustalla on tavoite kehittää prosessia, jossa työeläkevakuuttajan johto ja hallitus ovat entistä voimakkaammin mukana arvioinnissa. Tämä ei välttämättä lisää työeläkevakuuttajan tehtäviä, sillä toimintaa on jo aiemminkin kehitetty tähän suuntaan. Riski- ja vakavaraisuusarvio on entistä laajempi ja kattavampi arvio vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta nimenomaan pidemmällä aikajänteellä. Se on otettava huomioon strategisessa päätöksenteossa, riskienhallintajärjestelmässä ja sijoitussuunnitelmaa laadittaessa.

Riskienhallinta ja sijoittaminen

Työeläkealan vakavaraisuustilanne oli syyskuun lopulla 2016 hyvällä tasolla. Vakavaraisuussääntelyllä voidaan osittain vaikuttaa siihen, kuinka paljon työeläkevakuuttajat voivat ottaa riskiä sijoitustoiminnassaan. Työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaa voimakkaasti myös työeläkevakuuttajan muu riskienhallinta. Sääntelyn ei arvioida estävän työeläkevakuuttajien mahdollisimman tuottavaa sijoitustoimintaa turvaavuustaso huomioiden. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan vakavaraisuusmallin kannustavuus eläkevakuuttajien hyvään riskienhallintaan.

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto valitulla riskitasolla ja siten voidaan vähentää vakuutusmaksujen nostopainetta työeläkejärjestelmässä. Riittävän tuottavien ja turvaavien kohteiden löytäminen työeläkevaroille on haasteellista, etenkin Suomesta. Työeläkevaroja on sijoitettu sekä euroalueelle että sen ulkopuolelle. Hajautushyöty on tällöin suurempi. Suomessa taloudellinen tilanne luo riskiä jo korkean työttömyyden muodossa. Vain työllisyyden kautta saadaan kerättyä työeläkemaksuja.

Riskienhallinta on osa työeläkevakuuttajan suunnitelmallista toimintaa. Vakavaraisuussääntely on osa työeläkevakuuttajan riskienhallintaa. Kaikilla yksityisen puolen eläkevakuuttajilla on samat vakavaraisuussäädökset, mikä tietysti helpottaa myös valvontaa.

Eläkevakuuttajilla on keskenään yhteisvastuu eli jos yksi työeläkevakuuttaja ajautuisi konkurssiin, muut vastaavat tällöin sen kontolla olevista eläkkeistä. Eläkkeensaajat eivät kärsisi tällaisessa tilanteessa yhden työeläkevakuuttajan varattomuudesta. Vakavaraisuussäädösten ajantasaisuus, niiden kehittäminen sekä valvonta luovat kestävyyttä koko työeläkejärjestelmälle.

Lisätietoja aiheesta:

Kysymyksiä ja vastauksia vakavaraisuusuudistuksesta

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus yhdeksän?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.