16.03.2016

Vakavaraisuusuudistuksen jatkoilla tehtiin MOK:ia

Vakavaraisuus kuvaa työeläkevakuuttajan kykyä selviytyä vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä. Vakavaraisuus on keskeisessä roolissa työeläkealalla. Vakavaraisuussääntely määrittelee yhteisiä pelisääntöjä työeläkevakuuttajille ja on myös tärkeä valvonnan väline.

Vakavaraisuuslainsäädäntöä on uudistettu viimeisen viiden vuoden aikana kolmessa eri vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 täsmennettiin sijoittamiseen liittyvien riskien arvioimisen tarkkuutta. Toisessa vaiheessa vuonna 2013 uudistettiin muun muassa sijoitustoimintaa koskevien riskien hallintaa. Viimeisessä, kolmannessa vaiheessa tehtiin mittava uudistus vakavaraisuuskehikkoon, jolla mitataan vakavaraisuutta. Työ saatiin valmiiksi vuonna 2015 ja uudistuksen viimeisen vaiheen lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Tämän jälkeenkin on tehty vielä uudistuksen jatkotöitä, joilla vakavaraisuussääntely täydentyy.

Mitä vakavaraisuudella tarkoitetaan?

Vakavaraisuus tarkoittaa sitä, että työeläkevakuuttajalla on riittävästi sijoitusvarallisuutta tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden eli vastuuvelan katteeksi. Vakavaraisuutta mitataan työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääomalla, jonka vaadittava taso määritetään vakavaraisuusrajan avulla.

Vakavaraisuuspääoma kuvaa työeläkevakuuttajan riskinkantokykyä. Työeläkevakuuttajan riskinottoa kuvaa puolestaan vakavaraisuusraja. Vakavaraisuusraja lasketaan lainsäädännössä esitetyn kaavan ja ohjeistuksen mukaan: pääsääntö on, että mitä riskillisemmin työeläkevakuuttaja sijoittaa varojaan, sen korkeammaksi vakavaraisuusraja nousee.

Jotta työeläkevakuuttaja on toimintakykyinen, sillä on oltava sijoitusvarallisuutta aina vähintään työeläkevakuuttajan vastuulla olevien eläkkeiden ja vaadittavien riskipuskureiden verran.

Ovatko työeläkevakuuttajat vakavaraisia?

Viime viikkoina julkistetuissa suurimpien työeläkevakuuttajien tilinpäätöstiedoissa kerrotaan muiden tunnuslukujen ohella myös vakavaraisuustietoja. Työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuus oli lähes kaksinkertainen lain vaatimukseen nähden. Vaikka vakavaraisuudet ovat keskimäärin alentuneet hieman vuodesta 2014 vuoteen 2015, ovat vakavaraisuudet turvaavalla tasolla.

Työeläkevakuuttajien vakavaraisuudet ovat turvaavalla tasolla.

Pääsääntöisesti vakavaraisuuspuskuri kasvaa hyvien sijoitustuottojen aikana ja pienenee huonojen sijoitustuottojen aikana. Vakavaraisuuskehikko toimii siis niin, kuten se on suunniteltukin: Nyt haastavimpien sijoitusolojen aikana vakavaraisuuspuskuri joustaa alaspäin.

Vakavaraisuusuudistuksen loppurutistus

Vakavaraisuusuudistuksen viimeisessä vaiheessa uudistettiin tapa, jolla vakavaraisuusraja lasketaan. Laskentatapa säilyi riskiperusteisena: mitä riskillisemmin sijoitat, sen korkeammaksi vakavaraisuusraja nousee. Uudessa kehikossa on lähtökohtana

  • arvioida tarkemmin ja kattavammin ne olennaiset riskit, joille työeläkevakuuttaja altistuu toiminnassaan ja
  • arvioida, kuinka paljon näitä riskejä varten tulee olla vakavaraisuuspääomaa.

Eläkeuudistus tuo mukanaan pieniä muutoksia vakavaraisuuslaskentaan. Eläkeuudistuksen myötä työeläkevakuuttajilla on mahdollisuus kasvattaa osakesijoitusten osuutta sijoituksistaan. Jotta osuudet eivät nouse liian riskipitoiselle tasolle, rajoitetaan osakesijoitusten määrää 65 prosenttiin kaikista sijoituksista.

Tuottavaa sijoitustoimintaa myös tulevaisuudessa

Uuden vakavaraisuuslaissa esitetyn laskentakaavan lisäksi valtioneuvoston asetuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on esitetty lainsäädäntöä täydentäviä laskentaparametreja sekä muita lisäohjeita. Näiden lisäksi Finanssivalvonta on uusimassa määräys- ja ohjekokoelmaansa (MOK), jossa tarkennetaan lain ja asetusten tasoista sääntelyä.

MOK on vielä luonnosvaiheessa. Olemmekin kommentoineet uusia, suunniteltuja määräyksiä ja ohjeita Finanssivalvonnalle. Näkökulmamme on erityisesti ollut mitä tavoitteita vakavaraisuusuudistukselle asetettiin ja toteuttaako määräys- ja ohjeluonnos nämä tavoitteet. Olemme pitäneet tärkeänä, että työeläkevakuuttajilla olisi mahdollisuus tuottavaan sijoitustoimintaan oman vakavaraisuutensa puitteissa myös tulevaisuudessa. Tämä on mielestämme ollut tavoitteena myös vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa uudessa vakavaraisuussääntelyssä. Siinä on tavoiteltu myös käytännöllistä, yhdenmukaista ja riittävän yksinkertaista sääntelykehikkoa.

MOK:n lisäksi Finanssivalvonta uusii myös työeläkevakuuttajien raportointia. Raportoinnissa on erityisesti huomioitavaa se, että osa vakavaraisuutta kuvaavista tunnusluvuista eivät ole vertailukelpoisia ennen uudistusta ja uudistuksen jälkeen. Tämä johtuu vakavaraisuusrajan laskennan muutoksista.

Yllä mainittujen uudistusten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uutta sääntelyä. Siinä työeläkevakuuttajan tulee tehdä laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä riski- ja vakavaraisuusarviota. Tämä tarkoittaa käytännössä riski- ja vakavaraisuusarvioinnin kehittämistä prosessiksi, jossa työeläkevakuuttajan johto ja hallitus ovat nykyistä voimakkaammin mukana. Vastaavaa sääntelyä on jo muilla vakuutusyhtiöillä. Sääntely työeläkevakuuttajille menee eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän kevään aikana.

Lisätietoja:

Työeläkevakuuttajien haastava sijoitusvuosi 2015 päättyi hyvään vakavaraisuuteen

Työeläkevakuuttajien vastuut ja vakavaraisuus

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkevakuuttajien vakavaraisuusuudistuksesta

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.