24.08.2020

Vanhat opit istuvat tiukassa – edelleen

Käykö ikääntyneen henkilön palkkaaminen kalliiksi? Ajankohtainen keskustelu ikääntyvien työllisyyden parantamisesta on nostanut pinnalle erilaisia väitteitä työnantajille koituvista kustannuksista. Usein taustalla on ajatus siitä, että ikääntyneellä on suurempi riski työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tuleeko lasku mahdollisesta työkyvyttömyyseläkkeestä työnantajan pöydälle? Palasin muutaman vuoden takaiseen blogikirjoitukseeni ja päivitin faktat aiheen yleisimpiin väittämiin.

Tausta: muun muassa työnantajan koko vaikuttaa

Työeläkemaksulla saa turvan vanhuuden toimeentulon varalle, mutta myös turvan toimeentulolle silloin, kun työkyvyttömyyden takia ei ole mahdollista jatkaa ansiotyössä. Työkyvyttömyyseläkkeet rahastoidaan: osa työeläkemaksusta laitetaan talteen mahdollista työkyvyttömyyseläkettä varten ja eläkerahastoista otetaan rahaa maksettavia työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Työntekijöiltä raha peritään osana työntekijän maksuosuutta, mutta työnantajien kohdalla rahoitustapoja on erilaisia riippuen siitä, millainen työnantaja on kyseessä ja mistä työeläketurva on hankittu.

  • Jos eläketurva on hankittu eläkesäätiöstä tai -kassasta, työnantajilta peritään kannatusmaksuna tai vakuutusmaksuna sen verran, että kulut saadaan katettua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdolliset työkyvyttömyyseläkkeet nostavat perittävää maksua. Toisaalta hyvä työhyvinvointiin panostaminen mahdollistaa maltilliset menot.
  • Työeläkevakuutuksen ottaminen työeläkeyhtiöstä on toinen juttu. Jos olet pieni, vuodessa noin alle 2 miljoonan palkkoja maksava työnantaja, maksat keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua. Siihen ei vaikuta omien työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeet. Isommalla työnantajalla työkyvyttömyysmaksuun vaikuttaa maksuluokkamalli, joka osaltaan voi joko pienentää tai suurentaa keskimääräistä työeläkemaksua.
  • Kunnallisessa ja valtion eläkejärjestelmässä sekä merimieseläkejärjestelmässä on käytössä omat vastaavat mallinsa työkyvyttömyyseläkemaksun määrittelyyn.

Peruja vanhasta mallista

Ennen maksuluokkamallia oli suurilla työnantajilla käytössä ns. omavastuumaksu, jossa työnantaja sai käytännössä laskun työntekijälle myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä. Lisäksi perustyökyvyttömyysmaksu oli ikäsidonnainen siten, että iäkkäämpien työeläkemaksu oli korkeampi. Tämä vanha malli oli omiaan luomaan käytäntöä siihen, että iäkkäämpää henkilöä ei kannattanut palkata, ainakin jos katsoi vain työeläkemaksun kustannuksia.

Vuodesta 2006 käytössä ollut maksuluokkamalli luotiin kansainvälisten kirjanpitostandardien vuoksi ja siksi, että työeläkemaksunkin piti olla ennalta määrättävissä. Maksuluokkamalli on ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta, mutta silti tietyt vanhaan omavastuumalliin liittyvät piirteet istuvat tiukassa. Näistä muutamia esimerkkejä.

Väite: Työnantaja maksaa jokaisesta uudesta myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä ylimääräistä maksua.

Ei maksa. Maksuluokkamalli on porrasmalli: tietyllä määrällä työkyvyttömyyseläkkeitä (tai tarkemmin työkyvyttömyyseläkemenoa) maksat tietynsuuruista maksua. Joskus yksi uusi työkyvyttömyyseläke voi nostaa työnantajan uudelle portaalle, ei kuitenkaan aina. Maksuluokkamallissa otetaan huomioon vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Esimerkiksi kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluokkamalliin.

Väite: Yli viisikymppisen palkkaaminen tulee kolmekymppistä kalliimmaksi, koska työeläkemaksu on suurempi.

Ei välttämättä. Jos työnantaja on pieni tai hoitanut työntekijöidensä työeläketurvan säätiössä tai kassassa, vastaus on ei. Jos yhtiöstä eläkevakuutuksen ottanut työnantaja on suuri (palkkasumma noin yli 2 miljoonaa euroa) ja työnantajan maksuluokka on keskimääräistä korkeampi, myös työntekijän ikä voi vaikuttaa korottavasti maksun suuruuteen korkeamman työkyvyttömyysriskin kautta. Toisaalta vielä muutaman vuoden 53–62-vuotiaat maksavat itse korkeampaa työeläkemaksua, jolloin näiden henkilöiden osalta työnantajan osuus jää alhaisemmaksi.

Väite: Yli viisikymppisen työkyvyttömyys tulee kolmekymppisen työkyvyttömyyttä kalliimmaksi työnantajalle.

Ei tule. Itse asiassa työnantajan maksuluokan määrittävään eläkemenoon vaikuttaa enemmän se, mitä nuorempi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on, jos henkilöillä on kuitenkin samanlainen palkkataso. Tämä johtuu siitä, että kolmekymppiselle maksetaan työkyvyttömyyseläkettä pidemmän aikaa.

Väite: Iäkkäämmän ihmisen palkkaamisessa on työnantajalle enemmän riskejä, erityisesti kustannusmielessä.

Vaikka yksittäisen työntekijän kohdalla työkyvyttömyyseläkkeen vaikutus maksuluokan laskennassa on nuoremman henkilön kohdalla suurempi, on toki niin, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski on suurempi iäkkäämmillä työntekijöillä. Vaikka nuoremman työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen kustannus on suurempi, lukumääräisesti iäkkäämpien henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeitä on enemmän. Tästä voi syntyä se käsitys, että vanhemmassa työntekijässä on enemmän kustannusriskiä. Lisäksi, jos työnantaja on korkeassa maksuluokassa, työntekijän ikä voi vaikuttaa korottavasti työeläkemaksuun.

Väite: Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat myös ne työkyvyttömyystapaukset, joihin työnantaja ei ole voinut esimerkiksi työhyvinvointitoimilla vaikuttaa.

Totta muutamalla poikkeuksella. Yhtenä esimerkkinä ovat vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyden, mutta eivät vaikuta työnantajan maksuluokkaan. Tällaisen henkilön tulee saada korvausta työnantajan hankkimasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, jotta se voidaan jättää maksuluokan laskennasta pois.

Väite: Työnantajan ei kannata palkata osatyökykyistä (jolla tässä tarkoitetaan työnhakijaa, jolla työ- ja elinkeinotoimiston todistus osatyökykyisyydestä), koska on vaarana, että tällaisen henkilön kohdalla on kohonnut työkyvyttömyysriski ja myös kohonnut riski kustannuksiin.

Ei pidä paikkaansa. Osatyökykyisestä henkilöstä ei aiheudu ylimääräistä maksurasitusta, koska tällainen henkilö ei vaikuta työnantajan maksuluokkaan.

Väite: Suurille työnantajille lankeaa suurin osa työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista.

Ei lankea. Suuren työnantajan maksuluokka voi aiheuttaa korotuksen tai alennuksen keskimääräiseen työkyvyttömyysmaksuun. Varsinaiseen maksuluokkaan työnantajan koko ei vaikuta. Kuitenkin sillä on merkitystä, minkä suuruinen palkkasumma työnantajalla on. Mitä suurempi palkkasumma, sitä enemmän työkyvyttömyysmaksu perustuu maksuluokkaan pohjautuvaan maksuun, eikä keskimääräiseen maksuun. Tietysti euromääräisesti isommat yritykset maksavat enemmän työkyvyttömyyseläkemaksua kuin pienemmät, mutta näin on tilanne myös koko työeläkemaksun osalta.

Lue lisää

Maksuluokkamallin vaikutuksista tietopaketissamme

***

Tarkensimme tekstiä 6.10.2020 osatyökykyisiä henkilöitä koskevan väitteen osalta ja lisäsimme uuden tietopakettimme sekä tiedon maksun määräytymisestä kunnallisessa ja valtion eläkejärjestelmässä sekä merimieseläkejärjestelmässä. Kirjoitus on päivitetty versio vuonna 2016 ilmestyneestä blogikirjoituksestamme.

Kommentit(1)

27.08.2020  hannu kristo  
Selkeä dokumentti vääristä ennakkoluuloista.
Kiitos postista.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi plus viisi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.