14.12.2015

Vastuullista sijoittamista tuottavasti ja turvaavasti

Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan institutionaalisten sijoittajien silmissä viime vuosina. Yksi näistä kiinnostusta osoittaneista suursijoittajaryhmistä ovat eläkevakuuttajat. WWF Suomi lähetti syyskuussa haasteen suomalaisille institutionaalisille sijoittajille. Osa suomalaisista eläkevakuuttajista allekirjoitti tämän johdosta niin sanotun Montreal Pledge –sitoumuksen. Tämän tarkoituksena on sitouttaa sijoittaja mittaamaan ja raportoimaan listattujen osakesijoitusten hiilijalanjäljen ja siten sijoitussalkkuun sisältyvän hiiliriskin vuosittain.

Montreal Pledgen tavoitteena oli kerätä globaalisti 3 000 miljardin dollarin edestä institutionaalisten sijoittajien sijoitusvarallisuutta ennen Pariisin joulukuisen ilmastokokouksen alkamista. Tavoite saavutettiin helposti ja tällä hetkellä sitoumuksen alla on varoja yli 10 000 miljardia dollaria.

Moni suomalainen eläkevakuuttaja on osoittanut jo aiemminkin aktiivisuuttaan vastuullista sijoittamista kohtaan kuulumalla suomalaiseen aatteelliseen yhdistykseen Finsifiin, jonka tarkoituksena on edistää sijoitustoiminnan vastuullisuutta. Lisäksi moni eläkevakuuttaja on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

Miten vastuullinen sijoittaminen on huomioitu maailmalla?

Vastuullisuutta korostava trendi on havaittavissa myös muissa maissa. Tämän vuoden kesäkuussa uutisoitiin, kuinka Norjan parlamentin yksimielisellä päätöksellä Norjan valtiollinen eläkerahasto myy omistuksensa yhtiöistä, joiden hiilijalanjälki on suuri. Norjan eläkerahasto toimii yhtenä suunnannäyttäjänä koko eläkealalle.

Sijoitustoiminnan tärkeimmät kulmakivet ovat tuottavuus ja turvaavuus.

Myös muissa OECD-maissa vastuullisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Olin joulukuun alussa eläkeyhtiöitä koskevassa OECD:n järjestämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin OECD:n tekemää LPF-tutkimusta (Large Pension Fund Survey). Tutkimuksessa lueteltiin eläkealan nykyisiä ja tulevia sijoitustrendejä. Yksi mainituista trendeistä oli vastuullinen sijoittaminen.

Mihin vastuullisella sijoittamisella pyritään?

Vastuullinen sijoittaminen voidaan jakaa kolmeen peruspilariin: Ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Näitä kolmea asiaa kutsutaan myös nimellä ESG (Environment, Society and Governance). ESG-tekijät sisällytetään sijoitusprosesseihin ja omistajakäytäntöihin siten, että niiden huomioon ottaminen parantaa sijoitussalkun tuotto-riski-suhdetta.

Käytännössä vastuullisella sijoittamisella pyritään

  • välillisesti vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä,
  • lisäämään uusiutuvan energian suosiota,
  • kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia ja
  • edistämään yritysten hyvää hallintotapaa muun muassa lisäämällä niiden toiminnan läpinäkyvyyttä.

Mikä sijoittajia motivoi vastuullisessa sijoittamisessa?

Hiili- ja ilmastoriskit otetaan yhä tarkemmin huomioon yritysten sijoitustoiminnassa. Lisääntyneen ilmastotietoisuuden vuoksi hiilivoiman suosio on laskussa, mikä näkyy pääomien ohjautumisena vastuullisina pidettyihin sijoituskohteisiin ja siten esimerkiksi suuren hiilijalanjäljen omaavan yhtiön osakkeen markkina-arvon heikentymisenä. On arvioitu, että suuri osa tällä hetkellä tunnetuista fossiilisista polttoainevarastoista on jätettävä käyttämättä, jos maapallon keskilämpötilan nousu verrattuna esiteolliseen aikaan halutaan pitää alle kahdessa asteessa. Mikäli keskilämpötilan nousu halutaan pitää kohtuullisena, niiden yritysten osakkeet, joissa hiiliriski on ilmeinen, voivat pahimmassa tapauksessa muuttua arvottomaksi.

Montreal Pledgen avulla institutionaalinen sijoittaja saa arvokasta tietoa omistamiensa yritysten vastuullisuudesta. Laskemalla sijoitusten hiilijalanjäljen, voi sijoittaja yksinkertaisesti hallita ja tiedostaa ympäristöriskejä entistä tehokkaammin. Etenkin on hyvä nähdä, mitkä yritykset eli sijoituskohteet pitävät sisällään hiiliriskin, joka voi näkyä sijoituskohteen negatiivisena arvonmuutoksena.

Mitkä ovat sijoittajan vaikutusmahdollisuudet?

Sijoittaja voi edesauttaa vastuullista sijoitustoimintaa kolmella eri tavalla:

  • Välttämällä vastuuttomasti toimivia yrityksiä
  • Suosimalla vastuullisesti toimivia
  • Kannustamalla osakkeenomistajana yrityksen johtoa toimimaan vastuullisesti.

Mielenkiintoisinta onkin seurata, ohjautuvatko tulevaisuudessa sijoitusvarat yhä enenevissä määrin vastuullisina pidettyihin sijoituskohteisiin. On kuitenkin ymmärrettävä, että eläkevakuuttajien ja muiden institutionaalisten sijoittajien sijoituspäätökset eivät ole suinkaan ainoa keino, jolla voidaan kannustaa yrityksiä toimimaan yhä vastuullisemmin. Etenkin poliitikoilla ja poliittisilla päätöksillä on merkittävä rooli vastuullisten arvojen vaalimisessa.

Lopuksi on huomioitava, että vastuullinen sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Eläkevakuuttajat eivät voi tehdä sijoituspäätöksiään nojautuen puhtaasti vallitseviin trendeihin tai arvoihin. Eläkevakuuttajien tärkeimmät kulmakivet sijoitustoiminnassa ovat tuottavuus ja turvaavuus. Näistä kahdesta tavoitteesta eläkevakuuttaja ei voi tinkiä sijoituspäätöksiä tehdessään. On löydettävä optimi tasapainotila, jossa tuoton ja riskin suhde ovat parhaimmillaan ympäristötekijät huomioiden.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus yhdeksän?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.