16.06.2015

Vielä on virtaa uusille kokemuksille

Kompassi kaakkoon, vapaa menemään tai tekemään mitä haluaa. Tähän tyyliin kommentoi moni, kun kysytään miltä oma elämä tulee työuran jälkeen aikanaan näyttämään.

Selvitimme Telassa alkuvuodesta verkkoaivoriihellä asenteita eläköitymiseen ja eläkeiän toimeentuloon liittyen. Kyselyyn vastasi 1068 henkilöä.

Kysely lähetettiin erilaisille sidosryhmillemme ja työeläkealan toimijoille. Tulokset kertovat siis ennen kaikkea työeläkejärjestelmää ainakin jonkun verran tuntevien, tai sen liepeillä työskentelevien ajattelusta.

Tulosten perusteella näiden vastaajien suhtautuminen niin vanhuuteen, eläköitymiseen kuin eläkejärjestelmäänkin näyttäytyi varsin positiivisena: ”Vielä on virtaa uusille kokemuksille, tulossa elämänmyönteinen vanhuus”, vastauksissa kuvattiin.

Vastaukset rakentavat eläkeajasta ja vanhuudesta kovin toisenkinlaista mielikuvaa, kuin mitä viime aikojen julkista keskustelua seuraamalla voisi ajatella. Viime kuukausien aikana kansalaisten mielipiteistä on välittynyt epäuskon tunnelma; tuleva eläke ei riitä elämiseen ja hyvinvoinnista on tingittävä.

Telan kyselyn vastaajat taas näkivät hyvin selkeästi, että eläke on – ja on tarkoitettu olemaan - pienempi kuin palkka, ja että sillä saavutettava elintaso ei voikaan olla sama kuin palkalla saavutettu.

Varautumisen muutokseen katsottiin kuuluvan osaksi elämää ja nähtiin, että eläkeaikana taloutta on vaikea enää paikata.

"Moni uskoi osaavansa suhteuttaa kulutuk-
sensa pienene-
viin tuloihin."

Enemmistö vastaajista toki ajatteli, että eläkkeen on oltava kohtuullinen. Mihin eläke sitten riittää, kun se on kohtuullinen? Ainakin asumiskuluihin, ruokaan, lääkkeisiin ja vaatteisiin, arveltiin. Osallistujien mielestä ansaitulla työeläkkeellä tulisi siis pystyä hoitamaan eläkeiässä tavanomaiset elinkustannukset.

Moni uskoi osaavansa eläkkeellä ylipäänsä suhteuttaa kulutuksensa pieneneviin tuloihin. Tärkeimmäksi keinoksi sopeuttaa talouttaan nähtiin pienenevät menot, asioista luopuminen ja säästeliäisyys.

Vastauksissa mainittiin muun muassa kirpputorit, kierrättäminen, metsän antimet ja kasvimaat. Vastaajien ajatuksissa velat on maksettu ja suurimmat hankinnat tehty ennen eläkeikää.

* * *

Työeläkejärjestelmä on suunniteltu siirtämään osa työssäoloajan tulosta elinkaaren loppupäähän, jolloin ihminen ei enää voi elättää itseään omalla työllään. Telan kyselyyn vastanneet ajattelivat tämän perustehtävän hoituvan lakisääteisillä työeläkkeillä.

Entä muu, normaalin arjen ulkopuolelle kuuluvat asiat? Matkustelu, ylimääräiset hankinnat, itsensä hemmottelu? Ne, jotka kaipasivat elämäänsä jotakin ylimäärästä ja kalliimpaa, ajattelivat varautuvansa siihen muutoin.

Varautumista oli monenlaista, kuten säästöt, sijoitukset, osa-aikatyö eläkeläisenä, asunnon myyntitulot: ”Aiempaa enemmän olen ymmärtänyt, miten tärkeää muukin taloudellinen varautuminen on, mutta se on vain ylimääräistä pikku puskuria. Työeläkettä ei voi muulla korvata.”

Kaiken kaikkiaan suomalainen työssäkäyvä, eläkejärjestelmää tunteva ja eläkeikää pohtiva kansalainen näyttäytyi verkkoaivoriihen vastauksissa hyvin kaukonäköisenä.

Oman elämän hallinnan tunne oli vahvaa ja sen uskottiin kantavan myös eläkeikään. Ihmiset halusivat omannäköisensä elämän myös vanhana, suhteessa siihen elintasoon, joka heillä on ollut työssäoloaikana.

* * *

Miksi sitten monet viimeaikaiset tutkimukset toisaalta kertovat suuresta huolesta eläkkeen riittävyyttä kohtaan?

Lakisääteisten eläkkeiden vertailussa suomalainen eläketurva näyttää muihin Euroopan maihin verrattuna suhteellisen hyvältä. Kaikkein pienituloisimpien joukossa on vain vähän eläkeikäisiä.

Yksi syy huoleen voi olla se, ettei kansalainen enää varmaksi tiedä, mihin kaikkeen eläkkeen oikeastaan pitäisi riittää.

Telan kyselyssä eläköitymiseen liittyvien teemojen kärkeen nousi toive päästä terveenä eläkkeelle. Tämä korostui erityisesti naisilla ja 31-40-vuotiailla.

Tulevaisuuden terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tila on tällä hetkellä vielä sumun peitossa. Kansalaisten olisikin tärkeää saada tietää, minkälaisia palveluita suomalainen yhteiskunta voi jatkossa julkisin varoin tuottaa ja missä kulkevat hyvinvointiyhteiskunnan rajat.

Eläkejärjestelmää ei ole mitoitettu kattamaan kaikkia, yhä pitenevän elinajan loppuvaiheen kuluja, eikä lakisääteistä työeläkettä koskaan tarkoitettukaan kustantamaan yksityisten hoiva- ja terveyspalveluiden kustannuksia.

Mutta on ymmärrettävää, että kansalainen hämmentyy, jos ei tiedä, mitä on lupa odottaa – omien haaveiden pohjalta parasta vai ympäristöstä kuuluvien signaalien perusteella pahinta.

Telan kysely kertoo, että luottamuksen rakentaminen on kuitenkin mahdollista. Luottamusta syntyy hallinnan tunteesta, ja hallinnan tunnetta siitä, ettei maailma ympärillä näyttäydy liian kaoottisena.

Kaaoksen selkeyttämiseen ja järjestyksen rakentamiseen voivat osallistua niin työeläkealan toimijat, päättäjät kuin mediakin.

* * *

Lisätietoja verkkoaivoriihen keskeisistä tuloksista:

Verkkoaivoriihen tulosten yhteenvetopdf, 600 kB

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kahdeksan plus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.