16.12.2016

Vuoden 2017 eläkeuudistus ei vaikuta nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin – vai vaikuttaako sittenkin?

Eläkeuudistuksen valmistelun aikaan vaikutti siltä, että uudistuksella ei ole vaikutusta nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin. Erityisesti kilpailukykysopimuksen myötä tilanne muuttui hieman – ja tavallaan eläkeläisten eduksi.

Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa ja sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Työeläkeindeksillä puolestaan tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.

Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen muutokset määräytyvät sen perusteella, miten kuluttajahinnat ja ansiotaso ovat muuttuneet edeltävän vuoden kolmanteen neljännekseen mennessä, kun niitä verrataan siitä tasan vuosi aikaisemmin vallinneisiin arvoihin. Esimerkiksi vuoden 2017 työeläkeindeksi ja palkkakerroin muuttuvat sen mukaan, paljonko hinnat ja palkat olivat muuttuneet vuoden 2016 kolmanteen neljännekseen mennessä verrattuna vuoden 2015 kolmannen neljänneksen arvoihin.

Palkansaajan työeläkemaksu on otettu huomioon…

Tarkkaan ottaen puhdas ansiotason muutos ei ole ollut indeksilaskennan perusteena, vaan sen ansiotason muutos, josta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Jos maksu on noussut verrattaessa peräkkäisiä kolmansia neljänneksiä, maksunnousu on alentanut työeläkeindeksin ja palkkakertoimen muutosta siitä, mitä se muuten olisi ollut. Vuoden 2017 työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa laskettaessa tällä säännöllä ei ollut vaikutusta, koska palkansaajan maksu ei muuttunut vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

”Vanhan” eli vielä vuonna 2016 voimassa olevan lain mukaan TyEL-maksussa olisi ollut noin 1,3 prosenttiyksikön suuruinen korotuspaine vuodesta 2016 eteenpäin seuraavan 12 vuoden aikana. Korotukset olisivat pienentäneet työeläkkeiden indeksitarkistuksia tuona aikana yhteensä noin 0,14 prosenttia eläkkeestä verrattuna siihen, mitä eläkkeet muuten olisivat olleet.

…mutta ei oteta enää

Vuoden 2017 uudistuksen valmistelun aikaan näytti siltä, että uudistuksen jälkeen TyEL- ja palkansaajan maksun ainoa korotus vuosikymmeniin olisi vuoden 2016 tilapäisen alennuksen poistuminen vuonna 2017. Alennuksen poistuminen olisi korottanut palkansaajamaksua 0,2 prosenttiyksikköä. Tällä korotuksella olisi ollut vain mitätön alentava vaikutus työeläkkeisiin, vaikka indeksinlaskenta olisi pidetty säädöksissä entisellään.

Eläkkeet suojattiin kuitenkin vahvemmin maksunmuutoksilta.

Eläkkeet suojattiin kuitenkin vahvemmin maksunmuutoksilta. Vuonna 2017 voimaan tulevan työeläkelainsäädännön mukaan työeläkemaksun muutos ei enää vaikuta työeläkeindeksiin eikä palkkakertoimeen.

Tämä ei kuitenkaan jäänyt tähän…

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työeläkemaksua siirretään vuosina 2017–2020 työnantajilta palkansaajille yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Eläkeuudistukseen sisältyvän indeksinlaskennan muutoksen ansiosta nämä ”yllättävät” palkansaajamaksun korotukset eivät ole alentamassa työeläkeindeksiä tai palkkakerrointa.

Pelkästään vuonna 2018 eläkeuudistuksen ”indeksietu” on kaksinkertainen siihen nähden, miltä eläkeuudistusta valmisteltaessa näytti. Lopulta eli 2021 nykyeläkeläisten eläkkeet ovat 0,3 prosenttia korkeammat kuin jos maksun vaikutus indeksiin olisi säilytetty.

…eikä tässäkään vielä kaikki

Eläketurvakeskuksen tuoreen pitkän aikavälin laskelman mukaan vuoden 2021 jälkeen TyEL-maksussa on korotuspainetta, ei tosin paljon, vaan suurimmillaan 0,4 prosenttiyksikköä palkoista. Tämä nykynäkymiin sisältyvä korotuspaine on uutta verrattuna siihen, mitä eläkeuudistusta valmisteltaessa arvioitiin.

Korotus jaettaisiin puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken. Joka tapauksessa eläkeläiset säästyisivät myös tämän korotuksen työeläkeindeksiä alentavalta vaikutukselta. Nyt eläkkeellä olevien työeläkkeet näyttäisivät siis 2020-luvun puolivälin jälkeen olevan kaikkiaan vajaat 0,4 prosenttia korkeampia kuin ne olisivat, jos palkansaajamaksu edelleen vaikuttaisi työeläkeindeksiin.

Entä miten nykyeläkeläisten eläkkeet sitten näyttävät kehittyvän verrattuna siihen, että koko eläkeuudistus – eikä pelkästään indeksilaskennan muutos – olisi jätetty tekemättä? Kilpailukykysopimus olisi varmaan tehty ilman eläkeuudistustakin, koska nykylaeilla jatkettaessa työnantajamaksut olisivat olleet vielä korkeammat kuin eläkeuudistuksen oloissa. Tämä huomioon otettuna nykyeläkeläisten eläkkeet ovat runsaan 10 vuoden päästä noin 0,4 prosenttia korkeammat kuin olisivat, jos eläkeuudistusta ei olisi tehty.

Palkkakertoimen ja työeläkeindeksin laskennan muutos korottaa aikanaan myös nykyisten työssä olevien eläkkeitä, mutta muutos sekoittuu heidän tapauksessaan eläkeuudistuksen lukuisiin muihin vaikutuksiin. Nykyisiä eläkeläisiä ei koske mikään muu muutos kuin edellä kuvattu indeksilaskennan muutos.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.