12.12.2019

Mitä hyötyä työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksistä on?

Työeläkeyhtiöiden maksamista asiakashyvityksistä eli työeläkemaksuun annettavista alennuksista käydään aika ajoin keskustelua. Huomio kohdistuu usein siihen, onko asiakashyvityksistä hyötyä eläkkeiden rahoitukselle. Yritän seuraavassa avata asiakashyvitysten syitä ja seurauksia eläkejärjestelmän rahoituksen sekä myös työnantajan ja työntekijän näkökulmasta.

Kohtuus- ja turvaavuusperiaatteet hyvitysten taustalla

Syy, miksi asiakashyvityksiä voidaan maksaa, pohjautuu vakuutusalan yleisiin periaatteisiin: kohtuus- ja turvaavuusperiaatteeseen. Työeläkealalla kohtuusperiaate ja turvaavuusperiaate on määritelty työntekijän eläkelaissa.

Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkemaksu on määriteltävä turvaavasti siten, että kerätyillä maksuilla saadaan katettua kertyvät eläkkeet. Koska työeläkemaksu määritellään etukäteen ilman, että eläkemeno ja maksun tarkka tarve on tiedossa, voi työeläkemaksua kerättäessä syntyä ylijäämää.

Työeläkemaksussa on varattu oma osuutensa yhtiöiden liikekuluihin (hoitokustannusosa). Mikäli yhtiön liikekulut ovat pienemmät kuin niihin on kerätty maksuina, syntyy ylijäämää, joka voidaan palauttaa asiakashyvityksinä. Työeläkeyhtiöiden toiminnan tehostaminen voi kasvattaa tätä ylijäämää.

Asiakashyvitysten kokonaismäärään vaikuttaa myös työeläkeyhtiön sijoitustoiminnan tuotto. Sijoitustuotot kasvattavat yhtiön vakavaraisuuspääomaa, josta tietty osuus on mahdollista palauttaa työeläkemaksun maksajille asiakashyvitysten kautta. Sijoitustuotot syntyvät siitä, että työeläkemaksuista osa rahastoidaan vuosittain ja nämä varat sijoittamalla saadaan tuottoja.

Kohtuusperiaate puolestaan tarkoittaa sitä, että asiakkaalla, tässä tapauksessa työntekijällä ja työnantajalla, on oikeus kohtuulliseen osuuteen ylijäämästä. Työeläkeyhtiöiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että työeläkemaksuista kertyvistä rahastoista tai liikekuluihin varatusta työeläkemaksun osasta voidaan palauttaa kohtuullinen ylijäämä työntekijöille ja työnantajille asiakashyvitysten muodossa. Työeläkemaksu pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkasti, mutta koska turvaavuusperiaatteen vuoksi ylijäämän syntyminen on mahdollista, on ylijäämää kohtuullista palauttaa takaisin maksajille.

Työeläkeyhtiön hallitus päättää hyvitysten suuruudesta

Kohtuullisen ylijäämän enimmäismäärä on sovittu kolmikannassa vuodesta 2017 alkaen sellaiseksi, että sijoitustuottoja puskuroivasta vakavaraisuuspääomasta voidaan maksaa asiakashyvityksiin yksi prosentti. Lisäksi liikekuluihin varatusta työeläkemaksun osasta voidaan siirtää asiakashyvityksiin koko ylijäämä.

Työeläkeyhtiön hallitus voi kunakin vuonna päättää, maksaako se enimmäismäärän mukaisen asiakashyvityksen vai jättääkö se osan asiakashyvityksistä vakavaraisuuspääomaan turvaamaan esimerkiksi sijoitustuotoissa tapahtuvia heilahteluja. Pääsääntöisesti työeläkeyhtiöt ovat maksaneet asiakashyvityksiä enimmäismäärän mukaan. Asiakashyvitysten määrä vaihtelee eläkeyhtiöittäin, sillä vakavaraisuuspääoma ja liikekuluihin varatun työeläkemaksun ylijäämä (niin kutsuttu hoitokustannusylijäämä) vaihtelevat myös eläkeyhtiöittäin.

Asiakashyvityksistä hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat

Mitä hyötyä sitten asiakashyvityksistä on? Käytännössä asiakashyvitykset tuovat työeläkemaksuun alennusta. Raha on peräisin edellisenä vuonna kertyneestä ylijäämästä. Koska koko työeläkemaksu on matalampi asiakashyvitysten takia, hyötyvät alennuksesta sekä työntekijä että työnantaja. Työnantaja perii työntekijän työeläkemaksuosuuden tämän palkasta ja maksaa sekä työntekijän että työnantajan työeläkemaksuosuudet työeläkeyhtiöön.

Kaikki työntekijät saavat samansuuruisen edun työntekijän maksuosuudessaan.

Kaikki työntekijät saavat samansuuruisen edun työntekijän maksuosuudessaan. Työntekijän saama etu on puolet vuosittaisista keskimääräisistä asiakashyvityksistä.

Työnantajan asiakashyvityksistä saaman edun suuruus vaihtelee sen mukaan, mistä työeläkeyhtiöstä työnantaja on eläkevakuutuksensa ottanut. Tähän vaikuttaa sekä se, että asiakashyvitysten suuruus vaihtelee eläkeyhtiöittäin vakavaraisuuden ja hoitokustannusylijäämän mukaan, mutta myös se, että kukin työeläkeyhtiö voi määritellä itse, kuinka se jakaa asiakashyvitykset työnantajille (lue lisää asiakashyvityksiä käsittelevästä Q&A:stamme, Miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille?).

Toiminnan tehokkuus hyödyttää koko järjestelmää

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet keskimääräisen työeläkemaksun tason olevan 24,4 prosenttia palkoista vuoteen 2021 saakka. Tässä tilanteessa mahdolliset muutokset asiakashyvitysten keskimääräisessä tasossa eivät siten vaikuttaisi sovitun työeläkemaksun tasoon, vaan muutokset heijastuisivat eläkkeiden puskurirahastoon. Esimerkiksi mahdollinen asiakashyvitysten kasvu tuo puskurirahastoon ja sitä kautta tulevien eläkkeiden maksuun hieman lisää varallisuutta. Tämä johtuu siitä, että jos kokonaismaksutaso on sovittu, mahdolliset muutokset työeläkemaksun eri osissa, esimerkiksi asiakashyvityksissä, kompensoidaan maksun tasausosan avulla. Tällaiset muutokset näkyvät puskurirahastossa eli tasausvastuussa, joka tasapainottaa yhteisesti kustannettavien eläkemenojen heilahtelua.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat sekä sijoitustuotoilla että toiminnan tehokkuudella. Työeläkeyhtiöillä on näin kannuste onnistua tehokkuudessa ja sijoitustoiminnassa mahdollisimman hyvin. Näissä onnistuminen tuo lyhyellä aikavälillä työeläkkeiden rahoituksen kannalta hyvää eläkejärjestelmään edellä kuvatun mukaisesti. Myös pitkällä aikavälillä hyvät sijoitustuotot tuovat lisää varallisuutta työeläkkeiden maksamiseen, mikä alentaa työeläkemaksun korotuspainetta ja turvaa siten osaltaan työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän miinus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.