Suomalainen työeläkejärjestelmä toimii ja voi hyvin. Isot yhteiskuntapoliittiset päätökset vaikuttavat usein myös työeläkejärjestelmään ja eläkkeiden rahoitukseen. Olemme keränneet teille, nykyisille ja tuleville päättäjille, kootusti tietoa lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä.

    Hyvinvointi on Suomessa aina syntynyt työstä ja sen tuottamasta arvonlisästä

    Tähän juureen perustuu myös Suomen työeläkejärjestelmä. Kaikki työtä tekevät osallistuvat työeläkkeiden rahoittamiseen ja kaikki työtä tekevät ovat myös oikeutettuja työeläkkeen saamiseen. Kukin maksaa eläkemaksuja ja saa eläkettä ansioidensa mukaan.

    Työeläkejärjestelmä toimii ja tuottaa säännöllisen ja luotettavan toimeentulon noin 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Noin neljäsosa vuosittain kerättävistä eläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Yhä useampi suomalaisten eläke-euro maksetaan jatkossa näistä rahastoista, kun vuosittain kerättävät työeläkemaksut eivät enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä.

    Työeläkejärjestelmämme on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja suomalaisista lähtökohdista rakennettu. Näin ollen myös siihen liittyvästä sääntelystä ja toimintaperiaatteista on luontevaa päättää kansallisesti.

    Hyvin toimivan työeläkejärjestelmän ansiosta Suomen päättäjillä onkin ainakin yksi huoli vähemmän.

    Työeläkejärjestelmän kulmakivet

    Tulevia vaaleja varten olemme julkaisseet meille tärkeät teemat, mitkä kannattelevat työeläkejärjestelmää.

    1. Kattavuus ja yhteinen riskinkanto
    2. Ansiot työeläkkeen perustana
    3. Kestävä rahoitus
    4. Toimiva sijoitusympäristö
    5. Kansallinen päätöksenteko

    Sillanrakentajat-podcast

    Sillanrakentajissa ei vain kerrota, miten asiat ovat, vaan kysytään, miksi tehdään niin kuin tehdään. Mikä on järjestelmän idea? Mitä valintoja on tehty ja miksi? Mitä isoja yhteiskuntapoliittisia ilmiöitä on meneillään? Entä mikä niiden yhteys on eläkejärjestelmään, voisivatko asiat olla toisin? Toimittaja Maria Veitola auttaa itseään ja kuulijoita ymmärtämään, mistä suomalaisessa eläkejärjestelmässä oikein on kysymys.

    Kuuntele Sillanrakentajia

    Ajankohtaista: Pitkän aikavälin rahoitus

    Eläketurvakeskus julkisti 19.3.2019 uuden pitkän aikavälin PTS-laskelman eläkkeiden kehityksestä. Sen mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat vakaat lähivuosikymmenet, mutta 2050-luvulta eteenpäin syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksuun voimakasta korotuspainetta.

    Työeläkejärjestelmän kehittämiselle on tyypillistä pitkän aikavälin tarkastelu ja varhainen varautuminen näköpiirissä oleviin haasteisiin tietoon perustuvan päätöksenteon pohjalta. Tässä tarkastelussa PTS-raportti toimii nyt apuna. Raportti osoittaa muutosten pitkän aikavälin vaikutuksia, mutta ei kuitenkaan ole väistämättä toteutuva ennuste tulevaisuudesta. Laskelman taustalla olevien oletusten kehitykseen voidaankin vaikuttaa jo seuraavalla vaalikaudella.

    Ohessa muutamia havaintoja laskelmasta ja sen keskeisistä oletuksista, sekä linkkejä lisätietoon.

    Väestö

    Syntyvyys vaikuttaa positiivisesti työeläkejärjestelmän kestävyyteen, sillä korkean syntyvyyden myötä työikäisten määrä kasvaa ikärakenteen muutoksen kannalta erityisesti haastavina vuosikymmeninä 2030-2050. Työperäinen maahanmuutto vahvistaa välittömästi työeläkejärjestelmän kestävyyttä ja mahdollistaa esimerkiksi paremman varautumisen väestörakenteilta haastaviin vuosikymmeniin. Pitkällä aikavälillä työperäisen maahanmuuton vaikutus tasoittuu, sillä työeläkemaksujen vastineeksi muodostuu myös saatavia tulevaisuuteen. Jos syntyvyys pysyisi nykyisellä matalalla tasollaan, noin 6000 – 7000 hengen kasvu nettomaahanmuutossa kompensoisi vaikutukset työeläkemaksun korotuspaineeseen.

    ETK:n laskelman oletukset väestöstä:

    • Syntyvyys 1,45 lasta/hedelmällisyysikäinen nainen (vastaa Tilastokeskuksen väestöennustetta, edellisessä ennusteessa 1,7)
    • Nettomaahanmuuton arviota on laskettu hiukan 15 000 henkilöön vuodessa (-2.000 henkilöä aiempaan laskelmaan nähden)
    • Kuolevuuden alenemisvauhti jatkuu samaa tahtia kuin 1987-2017

    Ansiotason kasvu ja inflaatio

    Osan työeläkkeistä rahoittaminen työstä saatavilla maksuilla hajauttaa eläkkeiden maksuun liittyvää riskiä useammalle sukupolvelle. Ansiotason ja elinkustannusten kasvu vaikuttaa välittömästi työeläkemenoon maksussa olevien eläkkeiden indeksin kautta, mutta myös antaa korkeamman eläkemaksutuoton. Kansainvälisen kilpailun ja epävakauden finanssisektorilla ennakoidaan pitävän talouskasvun maltillisena ja sitä kautta niin palkkakehityksen kuin elinkustannusten kasvun kohtuullisena. Mikäli ansiotason kehitys ohittaisi sijoitustuotot, olisi rahoituksen kerääminen kannattavampaa rahastoinnin sijaan pelkästään maksujen kautta. ETK:n laskelmassa:

    • Arvio ansiotason pitkän aikavälin reaalikasvusta on säilynyt samana 1,5 prosenttina
    • Arvio inflaation pitkän aikavälin kehityksestä on säilynyt samana 1,7 prosenttina

    Työllisyys

    Korkea työllisyys on työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta hyvin toivottavaa. Pitkällä aikavälillä korkean työllisyyden taloudelliset vaikutukset tasoittuvat, sillä työstä maksettava työeläkemaksu kartuttaa työssä olevien eläkettä tulevaisuuteen maksettavaksi, mutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä työllisyys vahvistaa huomattavasti työeläkejärjestelmän rahoitusta. Korkeampi työllisyys merkitsee laajempaa rahoituspohjaa vanhuuden ja työkyvyttömyyden johdosta syntyneille eläkkeille.

    ETK:n laskelmassa

    • Työllisyysaste olisi runsas 73 prosenttia 2020-luvulta lähtien. Nykyistä noin prosentin korkeammasta työllisyysasteesta huolimatta työllisten määrä olisi pienempi.
    • Työkyvyttömyyseläkealkavuuden lähtötason ennakoidaan olevan nykyistä korkeampi, mutta alenevan nopeammin.

    Eläkevarojen tuotto

    Eläkevarojen tuotto-olettama on varovainen arvio tuottojen mahdollisesta toteumasta. Tuotto-olettama ei ole tuotto-odotus, vaan työeläkevakuuttajat pyrkivät tuottavasti ja turvaavasti hankkimaan sijoitusvoitot markkinoilta työeläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi. Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana vakavaraisuusääntely on mahdollistanut riskipitoisen sijoittamisen. Keskimääräiset reaalituotot ovat tällä ajanjaksolla olleet 4.0% vuodessa.

    Tulevaisuudessa sijoitusvaroilla on entistä suurempi merkitys maksussa olevien eläkkeiden rahoitukseen, kun suunnitelmien mukaisesti myös sijoitusvaroja ja niiden tuottoja käytetään enenevissä määrin eläkkeiden maksuun ja näin vähennetään työeläkemaksun korottamiseen liittyviä paineita. Sijoitustoiminnan merkitystä kuvaa se, että pitkällä aikavälillä prosenttiyksikön muutos sijoitustuotossa tuo noin kahden prosenttiyksikön muutospaineen eläkemaksuun.

    ETK:n laskelmissa

    • Reaalinen tuotto ensimmäisen 10 vuotta 2,5 prosenttia (vuodet 2019-2028), sen jälkeen 3,0. Lyhyen aikavälin tuotto-oletusta on laskettu 0,5 prosenttiyksikköä edelliseen laskelmaan nähden haastavasta kansainvälisestä sijoitusympäristöstä johtuen

    Lisää aiheesta

    Kolme koottua teemaa työeläkejärjestelmästä

    Työeläkejärjestelmästä

    Työeläkejärjestelmämme on hallinnoltaan hajautettu. Se tarkoittaa sitä, että työeläkevakuuttajia on useita, niin tyypeiltään kuin lukumäärältään.

    Rahastoinnista ja eläkesijoituksista

    Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa, että osa kunakin vuonna maksetuista työeläkemaksuista siirretään sivuun eli rahastoidaan tulevia vuosia varten.

    Työeläkejärjestelmä ja sen suhde EU:hun

    Suomen työeläkemalli on ainutlaatuinen EU:ssa ja se kuuluu EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen piiriin lakisääteisenä sosiaalivakuutuksena.

    Työeläkekoulut

    Eläkekysymykset ovat yksi kiinnostavimpia aiheita kevään vaalitoreilla. Järjestimme Työeläkekouluja eduskuntavaaliehdokkaille 11 paikkakunnalla tammi-helmikuussa 2019.

    Koulutuksessa käytiin läpi eläkeavausten vaikutukset työeläkkeisiin sekä tiivis paketti työeläkejärjestelmän toiminnasta.

    Tilaisuuksissa jaettu koulutuspaketti pdf, 2 MB

    Lisätietoja: Elina Laavi p. 010 680 6711