01.04.2019

Keskieläkkeet nousivat hieman

Vuonna 2018 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli 1 680 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen kokonaiseläke on noussut vuodesta 2017 yli 20 euroa.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastosta.

- Tilastosta näkyy myös naisten ja miesten eläkejakaumien ero: miehet saavat suurempia eläkkeitä kuin naiset. Kun verrataan keskieläkkeitä, miesten keskieläke oli 1 898 euroa kuukaudessa ja naisten 1 499 euroa. Ero kapenee, mutta hyvin hitaasti, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

- Eläke-eroja selittävät naisten työskentely matalapalkka-aloilla, vaatimattomampi urakehitys sekä lyhyempi ja rikkonaisempi työura. Esimerkiksi vanhemmissa ikäluokissa on vielä paljon naisia, joiden työurat olivat keskimäärin selvästi lyhyempiä kuin miesten. Siten myös työeläkettä karttui vähemmän, toteaa Tiina Palotie-Heino.

Suurin osa kaikista pienintä eläkettä saavista on naisia. Eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa noin 40 prosentilla eläkeläisistä, ja heistä kaksi kolmesta on naisia.

Sen sijaan suuria, yli 3 000 euron eläkkeitä sai seitsemän prosenttia eläkkeensaajista. Selkeä enemmistö heistä on miehiä.

Vastaavasti mediaanieläke oli 1 459 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke oli miehillä 1 661 ja naisilla 1 334 euroa kuukaudessa.

Suurimmat eläkkeet Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla maksettiin maan keskitasoa suurempia eläkkeitä. Uudellamaalla asuvat eläkeläiset saivat keskimäärin 1 994 euroa kuukaudessa ja ahvenanmaalaiset saivat 1 808 euroa.

- Kunnista ovat kärjessä Kauniainen, Espoo ja Helsinki. Kauniaisissa keskieläke on jopa yli 3 000 euroa. Espoossa ja Helsingissä keskieläke on yli 2 000 euroa kuukaudessa, sanoo Tiina Palotie-Heino.

Kaikissa muissa maakunnissa eläkkeet jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa Isojoella oli Suomen pienin keskieläke 1 215 euroa.

Eläkeläisten väestöosuus oli suurin Etelä-Savossa, jossa 43,5 % yli 16-vuotiaista oli eläkeläisiä. Eläkeläisten väestöosuus oli alhaisin Uudellamaalla, 25,8 %.

Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 Suomessa oli omaeläkkeensaajia 1,5 miljoonaa henkilöä. Omaa eläkettä saavilla tarkoitetaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä saavia.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman vuodesta 2017. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 6 % eli 200 000 henkilöä työikäisestä väestöstä. Eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä oli Kainuussa (9,1 %) ja vähiten Ahvenanmaalla (3,6 %).

- Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut, koska kuntoutukseen sekä työkyvyn ylläpitoon panostetaan aikaisempaa enemmän. Tosin viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun, kertoo Tiina Palotie-Heino.

Sukupuolten väliset eläke-erot tasaantuvat tulevaisuudessa

Äskettäin julkaistun ETK:n pitkän aikavälin rahoituslaskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi vuonna 2030 keskieläkkeen arvioidaan olevan noin 1 850 euroa ja vuonna 2045 se olisi 2 090 euroa. Yksilöiden väliset eläke-erot eivät ole kasvamassa.

Myös miesten ja naisten väliset eläke-erot näyttäisivät tasaantuvan tulevaisuudessa laskelmien mukaan. Tasaantuminen johtuu toteutuneiden palkka- ja työllisyyserojen kaventumisesta, jotka näkyvät vuosikymmenten viiveellä.