16.04.2020

Kolme näkökulmaa: Näin jaksamisesta voi pitää huolta poikkeusoloissa

Koronavirusepidemia on mullistanut yhteiskunnan ja arjen. Meitä painaa huoli omasta ja läheisten terveydestä, työtilanteesta ja koko maan taloudesta. Monen jaksaminen on koetuksella, ja huoli koronakriisin vaikutuksista suomalaisten työkykyyn on noussut julkiseen keskusteluun. Työkyvyttömyyden ehkäisy on tärkeää myös eläkkeiden kannalta, sillä työtä tekemällä kerrytetään riittävät työeläkkeet ja turvataan eläkkeiden rahoitus. Kokosimme työeläkevakuuttajien blogauksia, keskustelua sekä vinkkejä omasta ja koko työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen poikkeusoloissa.

Uupuminen, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa kohonneiden lukujen takia. Koronavirusepidemiasta pelätään uutta piikkiä. Kriisi kohtelee ihmisiä hyvin eri tavoin. Vähimmillään kuormitusta aiheuttavat etätyö ja sen yhteensovittaminen esimerkiksi lapsiperhearkeen. Näihin haasteisiin liittyviä sisältöjä kokosimme kolmen näkökulman ympärille:

1. Millaiset rutiinit tukevat juuri sinun jaksamistasi?

Nukkumiseen, ruokailuun ja työaikoihin kannattaa luoda rutiinit myös etätöissä ja poikkeusoloissa. Etätyön haasteiksi muodostuvat helposti ”työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen ja työstä irrottautuminen. Säännöllinen työskentelyrytmi tekee työstä irrottautumisesta ja palautumisesta helpompaa. -- Muista tauottaminen!” vinkkaa Ilmarisen liikuttaja Elsi Luomi blogissaan.

Varman ylilääkäri Jan Schugk neuvoo lisäksi hallitsemaan murehtimista ja informaatiotulvaa: ”Voit esimerkiksi päättää, että luet koronaan liittyviä uutisia vain kaksi kertaa päivässä.”

Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marja Konttila Elosta kiteyttää viiteen H-kirjaimeen keinot hallita stressiä ja pitää yllä tulevaisuudenuskoa. Hengitysharjoitusten, hiljentymisen ja hankalan tilanteen hyväksymisen lisäksi Konttila suuntaan huomion positiiviseen: ”Hymyileminen tuottaa aivoissa mielihyvää. -- Positiivinen ajattelu tai tunnetila auttaa palautumaan nopeammin stressistä ja parantaa tiedon käsittelyn taitoja, ongelmanratkaisua ja muistia.”

2. Miten poikkeusoloissa pidetään huolta yhteishengestä ja opitaan uutta?

Moni työporukka kokoontuu kahvitauolle myös etäyhteyksillä. Kuulumisten vaihtaminen ja arjen sosiaalisuus ovat poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan. Parhaimmillaan uusi tilanne tuo tekemisiin oivalluksia ja uutta suuntaa.

”Fiksuimmat meistä loivat heti virtuaalisia kokouksia, joissa päästiin tuulettamaan päätä. Puhaltamisen jälkeen kollegani alkoivat nopeasti miettiä ajan käyttämistä hyödyksi ja pohtia uusia kokonaisuuksia, joita voisimme nyt opintopiireissä opiskella”, kertoo johtava valmentaja Katja Atsar Ilmarisesta blogissaan.

Atsarin havainto on, että poikkeusolot jopa nostavat uusien työelämätaitojen arvoa: oppimiskyky, seuraavalle tasolle nostettu vuorovaikutus, joustava ja laadukas ajattelu sekä keskittymiskyky.

Poikkeusolot kannattaakin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää perehtymiseen ja uuden oppimiseen.

3. Mitä voimme odottaa esimiehiltä ja johtajilta?

”Työyhteisön työkyvyn mittarina on sujuva työ: jos jollakulla se sakkaa, siihen on puututtava”, tiivistää palvelupäällikkö Laura Rinne Kevasta blogissaan. Rinne liputtaa ratkaisukeskeisen otteen puolesta: selvitetään työn sujumisen esteet yksi kerrallaan ja vahvistetaan työntekijän kykyä selviytyä tilanteesta.

Rinteen vinkit esimiehille ja johtajille pätevät monelta osin myös työntekijöihin: esimerkiksi yhteisöllisyys on kaikkien vastuulla.

Entä jos joudut lomautetuksi tai irtisanotuksi?

Pahimmillaan koronakriisin takia edessä on lomautus tai irtisanominen. Eri vaihtoehtoja erityisesti ikääntyneille kerrotaan Elon blogissa.

Lue lisää

Asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen mielenterveys ry:stä ja Varman Schugk keskustelevat näistä näkökulmista Varma Studiossa.

Kaikki työeläkevakuuttajat tiedottavat asiakkailleen koronaepidemian vaikutuksista. Nämä linkit koottuna ja päivittyvän tietopaketin kriisin vaikutuksista työeläkejärjestelmään löydät koronateemasivultamme.