16.04.2020

Kriisin keskellä on turvattava myös tulevien vuosikymmenten eläkkeitä

Koronavirusepidemia vaikuttaa monella tavalla Suomen talouteen ja koko yhteiskuntaan. Työeläkejärjestelmäkään ei ole virukselle immuuni saareke. Ovatko eläkkeet turvassa? Mitä vaikutuksia koronaviruksen tuomalla kriisillä on työeläkkeiden rahoitukseen? Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes vastaa.

Suvi-Anne Siimes
"Kriisiin vastaamisen rinnalla on tärkeää kuljettaa mukana ajatusta eläkkeiden rahoituksen pidemmän aikavälin kestävyydestä", Siimes muistuttaa.

Tärkeintä nyt eläkkeellä olevan näkökulmasta on, että eläkkeet maksetaan poikkeusoloissakin. Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen sujuvat normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Eläkevakuuttajilla on velvoite jatkaa toimintaansa kaikissa tilanteissa.

Vähintään yhtä tärkeää on työeläkkeiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä. Vaikka kriisiaikaa on Suomessa eletty vain reilu kuukausi, koronavirusepidemia vaikuttaa työeläkevakuuttajiin ja työeläkkeiden rahoitukseen monella tapaa.

– Työeläkevakuuttajat ovat monin eri säikein kiinni kaikissa niissä toimissa, joilla maan hallitus pyrkii pehmentämään koronakriisin taloudellisia vaikutuksia ja turvaamaan työpaikkojen säilyttämistä, Siimes sanoo.

Merkittävimmät työeläkejärjestelmässä toteutetut tukitoimet ovat työnantajien työeläkemaksun väliaikainen alentaminen sekä eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus. Lisäksi on muun muassa vahvistettu yritysten mahdollisuuksia saada eläkevakuuttajaltaan takaisinlainaa, ja eläkeyhtiöt ovat keskeyttäneet omilla päätöksillään kahviloiden ja ravintoloiden vuokrien perimisen. Toimenpiteitä kootaan päivittyvälle teemasivulle.

Kriisiaika nakertaa rahoitusta kahdesta suunnasta

Kaikki edellä kuvatut toimenpiteet vaikuttavat työeläkejärjestelmän tulovirtoihin. Vaikutukset voidaan niputtaa kahden päätekijän alle, sillä työeläkkeiden rahoitus muodostuu karkeasti ottaen kahdesta lähteestä. Niistä merkittävämpi on työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat tänäänkin tehtävästä työstä. Toinen lähde ovat rahastoidut varat ja niille saatavat sijoitustuotot.

– Koronakriisi haastaa eläkkeiden rahoitusta näistä molemmista suunnista, Siimes sanoo.

Tätä se tarkoittaa käytännössä:

– Epidemia on hyydyttänyt Suomen talouden ennätysnopeasti. Lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät vauhdilla ja jo nyt on selvää, että tämän vuoden palkkasumma eli palkkojen yhteismäärä pienenee selvästi aiempiin ennusteisiin verrattuna. Palkkojen perusteella maksettavia eläkemaksujen määrä pienenee samassa suhteessa, Siimes kertoo.

Lisäksi työeläkemaksujen alennus ja lykkäysmahdollisuus pienentävät tätä tulovirtaa hetkellisesti.

Eläkevarojen sijoitustuottoja ja määrää heikentää rahoitusmarkkinoiden tilanne. Työeläkesijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa, jolloin muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat väistämättä sijoitusomaisuuteen. Työeläkevarojen määrä on ainakin hetkellisesti laskenut reilut 20 miljardia. Lisäksi varoja joudutaan käyttämään eläkkeiden maksuun ennakoitua enemmän heikentyvän eläkemaksutulon takia.

Jokainen euro eläkevaroista on pois tulevista sijoitustuotoista

Työeläkevakuuttajien sijoitusvaroissa oli pandemian alkaessa puskuria pahan päivän varalle. Vakavaraisuus yksityisalojen eläkevakuuttajissa oli vahvaa. Tilanne rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin ollut pandemian myötä hyvin poikkeuksellinen, ja Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa heiketä.

Siimes pitäisi nyt tarkasti huolta työeläkevakuuttajien vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja arvioisi nykyisiä ja mahdollisia uusia tukitoimenpiteitä niiden näkökulmasta. Maksuvalmiudessa huolehtimisessa on kysymys siitä, että sijoitettuja eläkevaroja ei jouduta realisoimaan työeläkkeiden maksua varten aiempaa suunniteltua enemmän. Eläkerahastointia koskeviin sääntöihin on jo tehty poikkeusmuutoksia, joilla pyritään estämään se, että sijoituksia jouduttaisiin myymään pois tilanteessa, jossa se ei kannattaisi.

Työeläkkeiden maksaminen ei ole vaarassa, mutta kysymys on eläkevarojen tulevista tuotoista. Lovi niissä aiheuttaa rahoitushaasteita pidemmällä aikavälillä, Siimes kuvaa.

– Samaan aikaan eläkkeiden rahoituksen kestävyys on nyt paljon aiempia vuosikymmeniä riippuvaisempi eläkevaroista ja niille saatavista tuotoista, Siimes huomauttaa.

Huomio väestörakenteeseen ja tulevaisuuden eläkkeisiin

Työeläkejärjestelmämme on Siimeksen sanoin nyt pysyvästi kassavirtanegatiivinen:

– Maksettavien eläkkeiden määrä on pysyvästi sisään tulevien eläkemaksujen kokonaismäärää suurempi. Niiden erotus katetaan joka kuukausi ja vuosi eläkevarojen ja niille saatavien tuottojen avulla.

Tämä johtuu väestömme ikärakenteesta. Työikäiset ikäluokat ovat pienentyneet jo vuodesta 2010 lukien samalla, kun eläkeläisten määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Työeläkkeensaajia on lähes 1,48 miljoonaa, ja heidän määränsä kasvaa 2020-luvun aikana reilulla 200 000 henkilöllä.

Siimeksen viesti on, että työllisyyden ylläpitoon ja mahdollisimman ripeään palauttamiseen tulisi nyt kiinnittää aivan erityistä huomiota. Pitkään jatkuvaan massatyöttömyyteen ei ole nyt senkään vertaa ”varaa” kuin oli 1990-luvun lamassa. Väestö oli silloin nuorempaa.

Vastuuta tulevaisuuden työeläkkeistä ei voi unohtaa edes kriisissä. Työeläkevaroissa on kaikkien ikäluokkien, erityisesti työikäisten rahaa. Tätä kuvaa tuore laskelmamme. Esimerkiksi tämän päivän neli-viisikymppiset saavuttavat vanhuuseläkkeen alarajan 2030- ja 2040-luvuilla ja ovat jo kerryttäneet merkittävän potin ikäluokalleen. Ei riitä, että kykenemme maksamaan eläkkeet normaalisti tänään. Samaan pitää kyetä joka kuukausi myös tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana, Siimes painottaa.

– Kriisiin vastaamisen rinnalla on tärkeää kuljettaa mukana ajatusta eläkkeiden rahoituksen pidemmän aikavälin kestävyydestä. Muutoin meillä on koronaepidemiasta selviämisen jälkeen edessä uudet, aiemmasta poikkeavat toimeentulo-ongelmat myös nykyisen ja tulevan vanhusväestön kohdalla, Siimes muistuttaa.

Juttu perustuu Siimeksiin blogiin Vastuu tulevaisuuden työeläkkeistä ei katoa edes kriisissä.