08.11.2018

Millainen on tyypillinen eläkeläinen?

Miltä näyttää keskimääräinen suomalainen eläkeläinen? Paljonko Suomessa on eläkeläisiä? Mikä on keskieläkkeen määrä?

Nämä ja muut tiedot suomalaisista eläkkeensaajista löytyvät Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tuoreesta Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017 -julkaisusta.

Tilasto sisältää paljon kiinnostavia lukuja. Kuva keskimääräisestä eläkeläisestä vaihtelee sen mukaan mistä suunnasta ja mitä lukuja tarkastellaan.

Joka neljäs suomalainen sai eläkettä

Tilaston mukaan vuoden 2017 lopussa eläkettä sai kaikkiaan 1 586 000 henkilöä. Heistä reilu puolet eli 874 000 oli naisia, ja miehiä loput 45 % eli 711 000. Kaikista eläkkeensaajista kolme viidesosaa sai pelkkää työeläkettä. Eläkkeensaajista kolmasosa sai työeläkkeen ohella Kelan eläkettä ja kuusi prosenttia sai ainoastaan Kelan eläkettä.

Kaikista 1 586 000 eläkettä saaneesta henkilöstä 1 526 000 asui Suomessa. Kun luku suhteutetaan väestöön, noin joka neljäs Suomessa asuva sai jotain eläkettä.

Valtaosa eläkkeensaajista sai vanhuuseläkettä, heitä oli vuoden 2017 lopussa 1 340 000 henkilöä.

Keskieläke oli 1 656 e/kk. Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä. Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Miesten keskieläke oli 1 874 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 476 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Ero johtuu naisten lyhyemmistä työurista ja matalammasta palkkatasosta.

ETK on julkaissut sukupuolten eläke-eroista myös tuoreen tutkimuksen.

ETK:n Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 mukaan eläkeläisten keskimääräinen kokonaiseläke on vuosina 1995-2015 noussut kolmanneksella, noin 1 200 eurosta 1 600 euroon kuukaudessa. Tänä aikana työeläkkeen merkitys on selvästi kasvanut ja kansaneläkkeen osuus on vastaavasti supistunut.

Vanhuuseläkkeelle siirryttiin noin 64-vuotiaana

Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyi 75 700 Suomessa asuvaa henkilöä. Vanhuuseläkkeelle (pl. osittainen vanhuuseläke) siirtyi 54 900 henkilöä keskimäärin 63,8-vuotiaana.

Eläkkeellä olevien määrän kasvu ja väestöosuuden kasvu johtuvat väestön ikääntymisestä. Lisäksi eläkkeelle siirtyneiden ja etenkin vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrät kasvoivat vuoden 2005 työeläkeuudistuksen takia. Tällöin työeläkejärjestelmässä tuli mahdolliseksi valita itse oma vanhuuseläkkeellesiirtymisikänsä (63–68 vuotta).

Kun eläkeläisiä tarkastellaan maakunnittain, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla oli pienin omaeläkkeensaajien osuus yli 16-vuotiaista. Omaa eläkettä saavilla tarkoitetaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä saavia.

Näillä paikkakunnilla omaeläkkeensaajien osuus jäi alle 30 %. Suurin omaeläkkeensaajien väestönosuus yli 16-vuotiaista oli Kainuussa 40,9 % ja Etelä-Savossa 42,1 %.

Eläkeläisten määrään vaikuttavat maakuntien ikärakenne, muuttotappio ja -voitto.

Suomesta maksettiin vuonna 2017 ulkomaille eläkettä 59 400 henkilölle. Kaksi kolmasosaa eli 39 100 heistä asui Ruotsissa. Kaiken kaikkiaan ulkomaille maksettiin eläkkeitä 295 miljoonaa euroa.

Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017 julkaistiin 30.10.2018. Julkaisu sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saavista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. Tilastoa on julkaistu vuodesta 1981 lähtien.