07.11.2019

Työeläkkeen karttumisen säännöt ovat muuttuneet ajan mittaan – miten ja onko se reilua?

Moni vanhemman ikäpolven ihminen aloitti työuransa viimeistään 18-vuotiaana. Työeläkettä kuitenkin alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana. Tätä usein harmitellaan, sillä nykyisin työeläke alkaa kertyä jo 17-vuotiaana. Tosiasiassa työeläkettä kertyi aikanaan hyvin eri tavalla kuin tänä päivänä ja kertymisen säännöt olivat omalla tavallaan anteliaat. Miten työeläke kertyi ennen ja nyt – kouluttaja Anna-Stina Toivonen Eläketurvakeskuksen lakiosastolta kertoo merkittävimmät muutokset.

Karttumasääntöjä, kuten koko työeläketurvaa, on tuunattu ajan mittaan ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa.

– Eläketurva on seurannut työelämän muutosta, Toivonen pohjustaa.

Lakimuutokset ovat vuosien mittaan muovanneet työeläkkeen karttumisen yksityiskohtia, mutta työeläkkeen yksi keskeinen perusperiaate, ansiosidonnaisuus, on säilynyt. Työeläke kertyy työstä.

Toivonen luonnehtii vuoden 2005 eläkeuudistusta käännekohdaksi. Sen jälkeen, vuoden 2017 uudistuksessa eläketurvaa muokattiin edelleen nykypäivän työelämään sopivammaksi. Vertaillaanpa jo eläkkeellä olevaa Jaakkoa, 79 vuotta, ja hänen pojanpoikaansa Otsoa, 18 vuotta. Jaakon ja Otson eläkkeet muodostuvat hyvin eri tavalla.

Ennen uran viimeiset vuodet tekivät eläkkeen

Kun TEL-eläkelaki vuonna 1962 tuli voimaan, eläkekertymän alaikärajaksi sovittiin 23 vuotta. Vanhuuseläkettä alkoi siis kertyä vasta 23-vuotiaana alkaen tehdystä työstä, mutta työeläkevakuutus oli pakollista ottaa kaikille 18 vuotta täyttäneille työntekijöille.

Jaakon työuran aikana työeläke perustui viimeisten vuosien ansiotasoon. Eläkkeelle rajattiin maksimimäärä, joka oli pitkään (1975-2005) korkeintaan 60 prosenttia aikaisemmista ansiotuloista. Ajateltiin, että eläke ehtii kertyä sille tasolle 23-vuotiaasta alkaen vanhuuseläkeikään mennessä. Taustalla oli myös se ajatus, että uran alkupäässä ansiot ovat ehkä vaatimattomammat eikä niiden merkitys eläkkeessä olisi niin suuri.

Lähtökohta oli aivan erilainen kuin tänä päivänä:

  • Eläkkeiden maksimirajaus sekä viimeisten vuosien vaikutus eläkkeeseen poistuivat jo vuoden 2005 eläkeuudistuksessa.
  • Nykyisin työeläke lasketaan koko työuran ajalta, sitä siis kertyy oma siivunsa kultakin työskentelyvuodelta.
  • Ikärajat ovat muuttuneet kummassakin päässä. Otsolle kertyi eläkettä jo 17-vuotiaana tehdyistä kesätöistä, kun vuoden 2017 eläkeuudistuksessa kertymisen alaikärajaa laskettiin edelleen. Myös yläikäraja on noussut. Jaakko kerrytti työeläkettä korkeintaan 65 vuoden ikään. Nyt työeläkettä voi kartuttaa vakuuttamisen yläikärajaan saakka, joka Otsolla tulee olemaan 70 vuotta. Alimman eläkeiän jälkeen jatkamista kannustetaan lykkäyskorotuksella.

Vaihtamalla hävisi

– Nykypäivänä työurat ovat todella erilaisia kuin muutama vuosikymmen sitten. Hyvin harva on tänä päivänä 40 vuotta samassa työpaikassa. Ihmisillä on useampi työsuhteita ja erilaisia uusia alkuja työurallaan, sanoo Toivonen.

Jaakon uran aikana työpaikan vaihtaminen saattoi merkitä kertyneen eläkkeen menettämistä. Lyhyet työsuhteet eivät välttämättä kerryttäneet työeläkettä lainkaan. Työeläketurvassa oli myös eroavaisuuksia alasta riippuen.

Nykyisin:

  • Työpaikalla tai alalla ei ole vaikutusta eläkkeen kertymiseen.
  • Myöskään työsuhteen pituudella ei ole merkitystä. Työeläkkeen kertymisen ainut ehto yksityisellä sektorilla on, että työstä on kertynyt noin 60 euroa kuukausiansiota.
  • Nykyisin työeläkettä kertyy myös monissa sellaisissa elämänvaiheissa, joissa työtä ei tehdä. Esimerkiksi opiskelut kerryttävät työeläkettä. 18 vuotta täyttänyt opiskelija kerryttää työeläkettään opiskelemalla ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon, kunhan valmistuu tutkinnostaan.
  • Työeläkettä kertyy tietyin ehdoin myös työttömyyden ajalta: ansionpäivärahasta ja lähellä eläkeikää maksettavista ns. ansiosidonnaisen lisäpäivistä kertyy työeläkettä alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Sitä kertyy myös kuntoutuksen ajalta.
  • Aikanaan myös vanhempainvapaat ja kotihoidontuen aika kerryttävät Otsolle työeläkettä.
  • Edellä mainituille kausille on eläkkeen kertymisellä kuitenkin ehtoja. Siihenastisella uralla tulee olla tietty vähimmäismäärä ansioita. Lisäksi kertymä ei vastaa palkasta kertyvää eläkettä, vaan voi jäädä huomattavastikin pienemmäksi.

Toivonen nostaa esille vielä yhden merkittävän muutoksen vuoden 2017 uudistuksesta. Palkansaajan työeläkemaksuosuutta ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Tuo 6-8 prosentin osuus on merkittävä, kun eläkekertymää lasketaan.

Voiko ikäpolvien kertymiä verrata?

Käytännössä karttumamuutokset tarkoittavat, että nuoremmille ikäluokille kertyy keskimäärin pienempiä eläkkeitä kuin Jaakon aikana. Jaakon ikäpolven tavoite-eläkkeen ollessa 60 prosenttia ansioista nuoremmilla sukupolvilla tämä korvausaste jää alemmaksi. Esimerkiksi 80-luvulla syntyneillä se on ennusteiden mukaan noin 50 prosenttia.

Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella pidentyvän eliniän näkökulmasta. Tulevaisuudessa odottaa kohtuullinen eläkepotti, mutta elinikien pidentyessä eläkkeelle päästään myöhemmin ja eläkepotin on riitettävä yhä pitemmälle ajalle. Työeläkejärjestelmässä tätä hoidetaan elinaikakertoimella ja sitomalla eläkeikä elinajanodotteeseen.

Jääkö jokin sukupolvi häviölle? Toivosen mielestä vertailu on helposti yksiulotteinen.

– Tosiasiassa työeläkejärjestelmässä ei voi jakaa yksittäisiä ikäluokkia voittajiin ja häviäjiin. Todella paljon riippuu yksittäisen ihmisen polusta, siis siitä, osuuko työuralle vastoinkäymisiä, esimerkiksi sairastumisia ja työttömyyttä, summaa Toivonen.

Lisätietoa:

Perustietoa työeläkkeistä

Tietoa työeläkkeen kertymisestä työuran alkutaipaleella