Suomalainen työeläkejärjestelmä pärjää Suvi-Anne Siimeksen mielestä hyvin eurooppalaisessa vertailussa. Olemme varautuneet muita paremmin ja haluamme myös tulevaisuudessa päättää itse työeläkkeistämme.

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kehuu vuolaasti suomalaista työeläkejärjestelmää. Se kuuluu hänen työhönsä, mutta myös perustelut ovat uskottavia.

- Me olemme useimpia muita EU maita paremmin varautuneet edessä olevaan väestön ikääntymiseen. Työeläkevaroja on Suomessa rahastoitu jo 1960-luvulta lähtien. Meillä munat eivät ole yhdessä korissa.

Lisäksi työeläkejärjestelmämme on yhteensopiva työvoiman liikkuvuuden kanssa, Siimes korostaa. Eläke kulkee mukana, vaikka vaihtaisi työpaikkaa tai menisi ulkomaille töihin.

- Ei ole eläkejärjestelmästä johtuvaa estettä vaihtaa työpaikkaa, koska se ei vaikuta työeläkkeen karttumiseen. Eläkettä kertyy samalla tavalla kaikesta Suomessa tehtävästä työstä.

Siimes muistuttaa, että vuonna 2005 tehdyssä työeläkeuudistuksessa hoidettiin kuntoon myös eläkkeen karttuminen pätkätöistä.

- Se on ehdoton etu useimpiin muihin EU-maihin verrattuna. Niissä ihmiset joutuvat maksamaan eläkemaksuja, mutta saavat hyväkseen eläkettä vasta esimerkiksi useamman vuoden työskentelyn jälkeen.

- Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin tilanne on toinen. Siellä ei kartu eläkettä edes muutamien kuukausien työstä, vaan vasta yli vuoden työsuhteesta. Tämä on myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys.

Kestävyysvaje tulee muualta

Paljon puhuttu julkisen talouden kestävyysvaje on nostanut tarkasteluun myös työeläkejärjestelmän kestävyyden osana julkisen talouden tilinpitoa. Siimeksen mukaan EU vahtii jäsenmaiden julkisen talouden vajeita nyt suurennuslasin kanssa. (Katso myös video: Kenellä on päätösvalta eläkejärjestelmästä?)

- Työeläkealan tavoite tässä kokonaisuudessa on työurien pidentäminen, mutta tämäkin tavoite on paljon tärkeämpi valtion ja kuntien talouksien kuin eläkejärjestelmän kannalta. Eläkepuolella se mystinen ”elinaikakerroin” toimii niin kuin on ajateltu. Jos elämme pidempään, mutta työurat eivät pitene, tuleva eläke alenee.

Kuntien ja valtion näkökulmasta tämä toimii toisin, Siimes muistuttaa.

- Kun ihminen lähtee töistä eläkkeelle, hän maksaa vähemmän veroja ja tuottaa siis vähemmän tuloja. Valtion ja kunnan kannalta jokainen lisäkuukausi ja vuosi töissä on parempi kuin että se aika oltaisiin eläkkeellä.

- Eläkeneuvotteluihin liittyvä kiireellisyyden tuntu tulee kuntien ja valtion ahdingosta. Eläkejärjestelmä on asian kanssa paljon vähemmän hädissään, sanoo Siimes.

Pidetään itse kunnossa

Vahtimisen lisäksi Euroopan unionilla ja sen toimielimillä on ollut haluja vaikuttaa myös suoraan jäsenmaiden työeläkejärjestelmiin. Siimes suhtautuu kuitenkin rauhallisesti paineisiin.

- Me kestämme harmonisoinnin paineet hyvin, jos vaan päätämme tehdä niin. EU:ssa sosiaalipolitiikka on jäsenmaiden oma asia, ja olemme rakentaneet työeläkejärjestelmän, joka sopii hyvin Suomen työmarkkinoihin ja kansantalouteen.

- Jos me vain itse huollamme ajoissa kuntoon eliniän pitenemisestä johtuvat haasteet, ei se komissiokaan tule pelkkää pahuuttaan ovelle koputtamaan. Jos pidämme eläkejärjestelmämme itse hyvässä kunnossa, kyllä se kelpaa EU:llekin.

Siimeksen mukaan EU:ta kiinnostaa julkisen talouden kestävyys kokonaisuutena. Koska järjestelmät ovat erilaisia, myös suositukset ovat sen mukaisia.

- Osassa EU maita eläkkeitä maksetaan suoraan verovaroista. Kun valtiontalous on heikossa kunnossa, komissio saattaa suositella eläkejärjestelmän muuttamista siten, että verorahoja ei mene eläkkeisiin, vaan ne käytetään johonkin muuhun.

Siimes huomauttaa, että Suomessa yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä ei kulje verorahoja ollenkaan. Järjestelmä on puhtaasti työntekijöiden ja työnantajien maksama. (Katso myös video: Riittääkö lakisääteinen eläke?)

- Meillä eläkejärjestelmän kuopiminen ei millään tavalla lisäisi valtion verotuloja. Tämä on vahva suoja ja yksi syy sille, miksi eläkejärjestelmämme on niin hyvässä kunnossa. Työeläkejärjestelmä ei ole riippuvainen siitä, miten verotulot kehittyvät.

Päätösvalta voidaan säilyttää

Siimes muistuttaa, että eläkejärjestelmät kaikissa EU maissa on kudottu syvälle sisään kansantalouden ja kulttuurin rakenteisiin. Koska Euroopan maat ovat hyvin erilaisia työelämän, sosiaaliturvan ja työhön liittyvän kulttuurin suhteen, niille ei voi laittaa samanlaista paitaa.

- Suomessa työeläke on noin 1,5 miljoonan ihmisen toimeentulon lähde. Jos tähän liittyviä päätöksiä tehtäisiin johonkin muuhun malliin perustuen, se olisi aika iso juttu. Meillä on ollut tietyt odotukset siitä kuinka eläke kertyy ja koska sitä saa. Ne odotukset täytyy lunastaa.

Jos päätösvalta eläkejärjestelmästä halutaan pitää Suomessa, uudistustyössä täytyy Siimeksen mielestä arvostaa julkisen vallan tarvetta työurien pidentämiseen.

- Työeläkejärjestelmän uudistusten pitää olla sellaisia, että ne pidentävät työuria. Emme saa olla kuuroja kansantalouden hengitykselle, vaan eläkejärjestelmän pitää hengittää samaan tahtiin.

- Lisäksi on tärkeätä, että työeläkejärjestelmän luonne pidetään sellaisena, että se voidaan tulevaisuudessakin katsoa osaksi sosiaaliturvaa, jolloin se pysyy jäsenvaltion omassa päätösvallassa.

Riskit omilla päätöksillä

Siimes ei ole innostunut työeläkejärjestelmien eurooppalaisesta yhdenmukaistamisesta, mutta ei myöskään yhteisestä sääntelystä. (Katso myös video: Onko eläkevakuuttajia säänneltävä kuten pankkeja?)

- Yksi eläkejärjestelmien eroista EU-maissa on, että monissa maissa ne ovat joko täysin rahastoituja tai toimivat kokonaan ”maksa mennessäs” -periaatteella. Nämä ovat kaksi eri maailmaa. Meidän eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Osa riskeistä kannetaan sijoitusmarkkinoilla ja osa työmarkkinoilla työllisyyden kehityksen kautta.

Siimeksen mukaan on epätodennäköistä, että samanaikaisesti sekä työmarkkinoilla että sijoitusmarkkinoilla menisi pitkään tosi surkeasti. Toisessa menee aina vähän paremmin. (Katso myös video: Onko sijoitustoiminnassa liikaa riskejä?)

- Rahastoitujen varojen tuotolla on yhteys siihen, mikä on riittävän suuri perittävä eläkemaksu. Sen takia meidän pitää pystyä säätämään kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla sijoitusvarojen hoitamista. Ja sen takia vakavaraisuussääntely täytyy pitää omissa käsissä, Siimes painottaa.

Teksti: Unionimedia / Pekka Kaipainen