Europarlamenttivaalit käydään tulevana keväänä. Ne ovat ensimmäiset vuoden 2009 Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Lissabonin sopimus muun muassa lisäsi parlamentin valtaa EU:n lainsäädännössä. Kriisien ratkaisu sekä talous- ja rahaliiton sääntöjen vahvistaminen ovat leimanneet aikaa vaalien välissä.

Seuraavan 5-vuotiskauden merkittävin kehityssuunta on talous- ja rahaliiton syventyminen. Koettujen kaltaisten kriisien ennaltaehkäisy on tärkeä tavoite. Pisimmälle menevät suunnitelmat tulisivat kuitenkin toteutuessaan vaikuttamaan perusteellisesti vastuiden sekä toimivallan jakoon jäsenvaltioiden ja EU:n välillä.

Jäsenvaltioita koskeva talouskoordinaatio on tiukentunut ja sääntöjä rikkovia ohjataan aiempaa vahvemmin. Lisäksi talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden rakentaminen on tuomassa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan taloussääntelyn rinnalle. Talouskurin ohella jäsenvaltioiden harjoittama sosiaalipolitiikka nähdään yhä enemmän ”yhteisenä asiana” ja EMUn vakauteen vaikuttavana tekijänä.

Päivänpolttavien kriisien taustalla Euroopan väestö vanhenee uhkaavasti. Suomalaisille työeläkevakuuttajille on uskottu inhimillisesti arvokas tehtävä eläkeajan toimeentulon takaajana.

Tulevia europarlamenttivaaleja varten olemme julkaisseet omat eurooppapoliittiset tavoitteemme. Neljä päätavoitettamme ovat:

  1. Kansallista päätösvaltaa eläkejärjestelmissä on kunnioitettava syventyvässä talous- ja rahaliitossa
  2. Hyvin hoidetut lakisääteiset eläkkeet tuottavat riittävän vanhuudenturvan
  3. Työeläkevakuuttajien vakavaraisuussääntely täytyy pitää omissa käsissä
  4. Rahoitusmarkkinoiden sääntely ei saa haitata pitkäaikaissijoittamista

Tutustu tavoitteisiimme tarkemmin kuvan alapuolelta.

Kuvituskuva

1. Kansallista päätösvaltaa eläkejärjestelmissä on kunnioitettava syventyvässä talous- ja rahaliitossa

Lakisääteinen työeläke on tärkeä toimeentulon lähde jo 1,5 miljoonalle ihmiselle Suomessa. Nykyisten ja tulevien eläkeläisten hyvinvointi täytyy turvata syventyvässä talous- ja rahaliitossa pitkäjänteisesti.

Eläketurva on luotu jokaisen maan omista lähtökohdista ja sen periaatteet ovat juurtuneet syvälle eri maiden rakenteisiin. Työeläketurvan ja sen uudistamisen tulee olla aina meidän omassa päätäntävallassamme. Eläkepolitiikan harmonisointi EU:ssa tulisi johtamaan työeläkkeiden merkityksen heikkenemiseen Suomessa.

Talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisessä on otettava nykyistä paremmin huomioon työmarkkinaosapuolten asema päätöksentekijöinä. Eläkejärjestelmiä tulee kehittää EU-tasolla ilman sääntelyä, tietojen keräämisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen pohjalta.

2. Hyvin hoidetut lakisääteiset eläkkeet tuottavat riittävän vanhuudenturvan

Työnantajan järjestämät tai itse säästetyt lisäeläkkeet voivat täydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät korvata niitä. Työeläketurva kattaa kaikki työssäkäyvät läpinäkyvällä, ansioperusteisella ja elinikäisellä vakuutuksella. Se myös edistää työvoiman liikkuvuutta, koska lyhyestäkin työstä kertynyt eläkeoikeus säilyy, jos työpaikka vaihtuu.

Euroopassa tarvitaan pidempiä ja parempia työuria, jotta järjestelmien rahoitus kestää ja eläkkeet riittävät jatkossa. Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nostaa todellista eläkkeellesiirtymisikää merkittävästi vuoteen 2025 mennessä.

Suomi ikääntyy ensimmäisten EU-maiden joukossa, mutta se on myös yksi parhaimmin tähän valmistautuneista. Tulevaa varten on rahastoitu enemmän eläkevaroja kuin useimmissa EU-maissa.

3. Työeläkevakuuttajien vakavaraisuussääntely täytyy pitää omissa käsissä

Suomalainen työeläke on lakisääteinen sosiaaliturvaeläke. Noin neljännes työeläkkeistä katetaan aiemmin kerätyillä rahastoilla, mikä hillitsee eläkemaksujen nousupaineita. Toimeenpano ja riskit on hajautettu usealle eri työeläkevakuuttajalle.

Rahastoinnin pitää perustua aina tuottavuuteen ja turvaavuuteen, jotta annettu eläkelupaus pitää. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan riskinotolle on asetettu yhteisiä sääntöjä. Viime kädessä ne ovat myös konkurssiyhteisvastuussa. Vakavaraisuussäännöt ja niiden valvonta perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

4. Rahoitusmarkkinoiden sääntely ei saa haitata pitkäaikaissijoittamista

Työeläkevakuuttajat ovat todellisia pitkän aikavälin sijoittajia, joiden toiminta turvaa lakisääteisiä eläkkeitä. Työeläkevaroja ei voida käyttää muiden tavoitteiden edistämiseen.

EU-sääntely lisääntyy rahoitusmarkkinoilla. Tämä ei saa johtaa siihen, että suomalaiset työeläkevakuuttajat vertautuisivat liikevoittoa tavoitteleviin toimijoihin. Eläkealalla sijoitetaan pitkäjänteisesti, mikä ylläpitää omalta osaltaan pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden häiriötöntä toimintaa.

Rahoitusmarkkinavero johtaisi suunnitellussa muodossaan myös eläkkeiden verottamiseen. Se aiheuttaisi toteutuessaan huomattavia kustannuksia työnantajille ja palkansaajille.

Työeläkkeistä tulee päättää kansallisesti - Telan vuoden 2014 eurooppapoliittiset tavoitteetpdf, 2 MB