Luukku 15: Elinaikakerroin… niin siis mikä?

15.12.2016

Elinaikakerroin on sanana perustontulle hepreaa. Kyseessä on kuitenkin suht’ yksinkertainen mekanismi, jonka taustalla on ymmärrettävä ajatus: kun ihmiset elävät vuosi vuodelta entistä pidempään, heille myös maksetaan työeläkettä entistä pidempään. Tämä johtaisi eläkemenojen kasvuun, ellei asialle tehtäisi jotain. Ja se jotain on tämä mystinen elinaikakerroin, jonka avulla elinajanodotteen muutos vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin. Sen avulla kannustetaan jatkamaan työntekoa, jota tontut kyllä usein tekevät jo ilman erityisempiä kannustimia.

Jos odotettavissa oleva elinaika nousee, pienentää elinaikakerroin kuukausittain maksettavaa eläkettä. Tämä ei pienennä eläkkeensaajalle koko vanhuuseläkeajalta maksettavaa työeläkkeen yhteismäärää, mikäli kyseinen eläkkeensaaja elää elinajanodotteen pidentymistä vastaavaan ikään. Eli eläkkeen yhteismäärä pysyy, se vain jetsutetaan hieman pidemmälle ajanjaksolle.

Elinaikakertoimesta sovittiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä, mutta se otettiin käyttöön vasta vuonna 2010. Ensimmäinen ikäluokka, joita elinaikakerroin koski, olivat vuonna 1948 syntyneet. Heille ja kaikille heitä nuoremmille ikäluokille määritellään kullekin oma elinaikakerroin sinä vuonna, kun he täyttävät 62 vuotta. Ja tällä kertoimella heidän alkava vanhuuseläkkeensä aikanaan kerrotaan.

Jos yksittäinen tonttu siirtyy eläkkeelle heti kun alin vanhuuseläkeikä rapsahtaa mittariin, pienenee hänen eläkkeensä kuukausimäärä hieman siitä, mitä se olisi ilman tätä elinaikakerrointa. Jos tonttu jatkaa ahkeroimistaan pukin pajalla hieman pidempään, saa hän kompensoitua elinaikakertoimen vaikutuksen ja nostettua eläkkeen määrän sille tasolle, mitä se olisi ollut ilman koko kerrointa. Se, kuinka paljon pidempään pitäisi työskennellä, vaihtelee ikäluokittain. Periaatteessa logiikka menee siten, että noin puolet odotettavissa olevasta eliniän pidentymisestä pitäisi käyttää työntekoon. Ja sen toisen puolen saa käyttää eläkepäivien viettoon.

Elinaikakertoimesta löytyy runsaasti lisätietoa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta.

Joulukalenterin kuvituskuva

Eläketonttumme on seuraillut työeläkejärjestelmän vuosikymmeniä tähän saakka hieman sivukorvalla, mutta näin eläkeuudistuksen kynnyksellä hän on havahtunut miettimään järjestelmän rakentumista ja siihen tehtyjä muutoksia. Vastailemme tämän vuotisessa joulukalenterissamme näihin eläketontun kysymyksiin ja kummasteluihin eläkejärjestelmän saloista.