Luukku 16: Söikö se 2000-luvun finanssikriisi kaikki meidän eläkerahat?

16.12.2016

Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi loppuvuodesta 2007. Koska suomalaisilla työeläkevakuuttajilla on merkittävä sijoitusvarallisuus, jota on hajautettu ympäri maailman, näkyivät kriisin vaikutukset myös työeläkevakuuttajien sijoituksissa. Niiden varallisuusarvot laskivat lokakuusta 2007 lähtien. Finanssikriisi syveni vuoden 2008 aikana, ja esimerkiksi teollisuusmaiden pörssikurssit laskivat kyseisen vuoden kuluessa noin 45 prosenttia. Meno oli aika hurjaa. Ehkä Korvatunturin joulukuu on vauhdikkuudessaan samaa luokkaa, vaikka siellä tunnelmat ovatkin huomattavasti positiivisempia.

Työeläkevakuuttajien kohdalla heikkenevät sijoitustuotot herättivät huolta erityisesti vakavaraisuuden kannalta. Yksityisalojen työeläkevakuuttajilla on olemassa tiukat säännöt siihen, miten heidän tulee varautua sijoitustoiminnan riskeihin ja paljonko heillä pitää olla ylimääräistä pelivaraa. Tätä kutsutaan vakavaraisuussääntelyksi.

Työntekijöille kertyneistä eläkkeistä muodostuu heidän työuransa aikana tietty potti niin kutsuttua eläkevastuuta, jolla tarkoitetaan kyseisen työntekijän eläkettä varten varattuja varoja työeläkevakuuttajan kassassa. Vakavaraisuussääntelyssä määrätään siitä, kuinka paljon yksittäisellä työeläkevakuuttajalla tulee olla varallisuutta tämän eläkevastuun lisäksi, jotta he varmuudella pystyvät maksamaan heidän kontollaan olevat eläkkeet. Kun rahamarkkinat ryskyivät kriisin kourissa, heräsi huolta siitä, uhkaako tuottojen lasku työeläkevakuuttajien vakavaraisuuttakin.

Madaltunutta vakavaraisuutta olisi voitu hoitaa siten, että olisi myyty riskipitoisempia sijoituksia eli vaikkapa osakkeita. Se olisi kuitenkin tapahtunut epäedulliseen aikaan ja sekoittanut ainakin Suomen markkinoita. Niinpä huoleen tartuttiin ripeästi: viranomaisten, hallituksen ja eduskunnan sekä työeläkealan yhteistyössä käynnistetiin toimia, joiden lopputuloksena päätettiin määräaikaisesta vakavaraisuuslaista. Sen ansiosta työeläkevakuuttajat pystyivät pääosin pitämään osakeomistuksena ja siten päästiin vuosien 2009–2010 suurelta osin saamaan myös ”rahat takaisin” silloisessa pörssinousussa.

Maksussa oleviin työeläkkeisiin finanssikriisi ei vaikuttanut missään vaiheessa. Myöskään työeläkemaksuja ei tarvinnut kriisin vuoksi nostaa.

Finanssikriisin pahin vaikutus osui vuoteen 2008. Kun työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus vuoden 2007 lopussa oli ollut noin 122 miljardia euroa, oli varojen määrä vuotta myöhemmin tippunut 105 miljardiin. Vuoden 2009 lopussa suunta oli jälleen ylöspäin ja sijoitusvarojen arvo kaikkiaan 124 miljardia. Suunta on sen jälkeenkin ollut nousujohteinen, ja tällä hetkellä sijoitusvarojen yhteismäärä keikkuu lähes 185 miljardin euron tienoilla.

Työeläkejärjestelmän historiateos, Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen Ansioiden mukaan – yksityisalojen työeläkkeiden historia kuvaa myös tätä finanssikriisin vaihetta tarkemmin.

Joulukalenterin kuvituskuva

Eläketonttumme on seuraillut työeläkejärjestelmän vuosikymmeniä tähän saakka hieman sivukorvalla, mutta näin eläkeuudistuksen kynnyksellä hän on havahtunut miettimään järjestelmän rakentumista ja siihen tehtyjä muutoksia. Vastailemme tämän vuotisessa joulukalenterissamme näihin eläketontun kysymyksiin ja kummasteluihin eläkejärjestelmän saloista.