Luukku 17: Miksi niin monet hokee jostain työurien pidentämisestä?

17.12.2016

Työurien pidentäminen tuli osaksi työeläkejärjestelmästä käytävää keskustelua erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä, ja on pysynyt puheissa siitä lähtien. Silloin jo huomattiin, että suomalaiset elivät jatkuvasti aiempaa pidempään, ja odotettavissa oleva elinikä oli myös kasvussa. Esimerkiksi 1960-luvun alussa, jolloin työeläkejärjestelmä valtaosin luotiin, vastasyntyneiden elinajanodote oli 69 vuotta. 2000-luvun alkupuolella vastaava elinajanodote oli jo 79 vuotta. Kasvu on jatkunut siitä edelleen, ja tontuilla se taitaa olla jo jopa kolminumeroinen luku…

Samanaikaisesti kuin elinikä piteni, kasvoi myös eläkeikäisten suhteellinen osuus väestöstä. Taas jos katsotaan 1960-luvulle, silloin työikäisiä (15–64 vuotiaita) oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet). Tällä hetkellä työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän, ja ennusteiden mukaan määrä painuu kahteen vuoteen 2060 mennessä.

Väestö siis ikääntyy ja elää aiempaa vanhemmaksi, mikä tarkoittaa kasvavia hoiva- ja eläkemenoja. Kun työikäisten määrä vastaavasti vähenee, tarkoittaa se entistä suurempaa kustannusrasitusta heille, sillä hoiva- ja eläkemenot katetaan veroeuroilla ja työeläkemaksuilla. Joita siis maksavat työssäkäyvät.

Niinpä olisi kaikkien kannalta sitä parempi, mitä useampi pystyisi osallistumaan työelämään ja mitä pidempään siellä pystyisi pysymään mukana. Palkkatulot kun yleensä tuottavat enemmän veroeuroja kuin eläketulot. Kansantaloutemme ei myöskään kestä sitä, että vanhuuseläkkeellä oltaisiin yhtä pitkään kuin työelämässä.

Pidemmät työurat vaikuttavat positiivisesti myös työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Osa pitenevästä eliniästä tulisi käyttää työssä oloon, jotta järjestelmä pysyisi paremmin tasapainossa.

Ja onhan se työuran pidentäminen aina myös yksittäisen työntekijän ja tontun etu, sillä pidempi työura tarkoittaa myös parempaa työeläkettä. Korvatunturilla toki onkin ollut tapana painaa töitä vielä pitkään vanhuuseläkeiän ylittämisen jälkeenkin. Siitähän muuten palkitaan erikseen paremmalla eläkekertymälläkin, niin Korvatunturilla kuin muissakin työpaikoissa.

Joulukalenterin kuvituskuva

Eläketonttumme on seuraillut työeläkejärjestelmän vuosikymmeniä tähän saakka hieman sivukorvalla, mutta näin eläkeuudistuksen kynnyksellä hän on havahtunut miettimään järjestelmän rakentumista ja siihen tehtyjä muutoksia. Vastailemme tämän vuotisessa joulukalenterissamme näihin eläketontun kysymyksiin ja kummasteluihin eläkejärjestelmän saloista.