Luukku 20: No mikä tämä vuoden 2017 eläkeuudistus sitten on?

20.12.2016

Vajaan parin viikon päästä voimaan tuleva eläkeuudistus jatkaa polulla, jonka edellinen eläkeuudistus aloitti. Sen suurimpana tavoitteena on työurien pidentäminen. Edellisen uudistuksen aikoihin 2000-luvulla käytettyjen ennusteiden mukaan 62-vuotiaiden elinajanodotteen arvioitiin kasvavan vuoteen 2050 mennessä reilulla kolmella vuodella silloisesta noin 80 vuodesta. Tuo arvio on sittemmin osoittautunut liian alhaiseksi: Tilastokeskuksen uudempien väestöennusteiden mukaan vastaava 62-vuotiaan elinajanodotteen kasvu on jo 7,5 vuotta. Lähestymme tonttujen odotettavissa olevaa ikää kovaa kyytiä!

Elinajan piteneminen on nostanut esiin kysymyksen työurien pituudesta ja eläkkeellä oloajasta sekä niiden välisestä suhteesta. Työssäoloaikana kukin tonttu maksaa työeläkemaksuja – ja vastaavasti työeläkkeellä ollessaan hän on eläkkeensaajana. Jos eläkkeellä oloaika on suhteessa työssäoloaikaan hurjan pitkä, ei järjestelmä pysy kestävänä. Niinpä kun elinikä pitenee, tulee osa siitä käyttää työssäoloon. Ja sitä nimenomaisesti eläkeuudistuksella tavoitellaan.

1.1.2017 voimaan tuleva eläkeuudistus sisältää useampia konsteja, joilla työuria pyritään pidentämään. Ensinnäkin vanhuuseläkeikä alkaa hiljalleen nousta 63:sta kohti 65:ttä. Eläkeiän nosto koskee kaikkia vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä tonttuja. Vanhuuseläkeikä nousee myös 65:n yläpuolelle, sen mukaan miten elinikä jatkaa kasvuaan. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneille vanhuuseläkkeen alaikäraja kytketään nimittäin elinajan kehitykseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Vanhuuseläke pysyy jatkossakin joustavana, eli alarajan lisäksi on myös yläraja, joka on viisi vuotta alarajaa ylempänä. Näiden väliltä jokaiselle määritellään lisäksi tavoite-eläkeikä, mikä liittyy elinaikakertoimeen. Eläkeuudistuksen myötä jokainen tonttu saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaansa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin tulisi leikkaamaan hänen eläkettään ja kuinka paljon pidempään tulisi työskennellä, jotta leikkaus kompensoituisi pois. Näin määräytyy tavoite-eläkeikä. Riippuen kunkin syntymävuodesta, tavoite-eläkeikä on noin muutaman vuoden alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Lisäksi eläkeuudistus yhdenmukaistaa eläkkeen kertymisen sääntöjä, alentaa eläkkeen kertymisen alaikärajan 17 vuoteen ja tuo kaksi uutta eläkemuotoa: työuraeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Uusi lykkäyskorotus taas kannustaa työssä jatkamiseen: jos eläkettä ei ota vielä alimmassa vanhuuseläkeiässä vastaan, saa siihen lykkäyskorotuksella nimensä mukaisesti ylimääräistä korotusta.

Eläkeuudistuksesta on vielä hyvä muistaa, että se koskee vasta voimaantulonsa jälkeen kertyviä eläkkeitä. Uudistus ei siis koske niitä tonttuja, jotka ovat jo eläkkeellä. Myös tämän vuoden loppuun mennessä ansaitut eläkkeet pysyvät uudistuksen ulkopuolella.

Eläkeuudistuksen yksityiskohtia on kuvattu kattavasti Eläkeuudistus.fi -sivuilla. Aina jos tulee tarkempia kysymyksiä mieleen, että mitä uudistus tarkoittaa juuri minulle, kannattaa olla yhteydessä omaan työeläkevakuuttajaan. Eläkeuudistuksen yleisistä taustoista taas löytyy tarkempia tietoja Eläkeuudistus 2017 -tietopaketistamme.

Joulukalenterin kuvituskuva

Eläketonttumme on seuraillut työeläkejärjestelmän vuosikymmeniä tähän saakka hieman sivukorvalla, mutta näin eläkeuudistuksen kynnyksellä hän on havahtunut miettimään järjestelmän rakentumista ja siihen tehtyjä muutoksia. Vastailemme tämän vuotisessa joulukalenterissamme näihin eläketontun kysymyksiin ja kummasteluihin eläkejärjestelmän saloista.