Luukku 23: Riittääkö sitä eläkettä nyt varmasti mullekin?

23.12.2016

Eläkeasiat kiinnostavat jokatonttua viimeistään siinä vaiheessa, kun oma vanhuuseläkeikä alkaa lähestyä. Mediassa eläke-sanan yhteydessä esiintyy hyvin usein pommi, kriisi tai köyhyys. Ei siis ihme, jos vanhuuden toimeentulo huolestuttaa tonttua jos toistakin. Etenkin nuorten on usein vaikea uskoa siihen, että heillekin aikanaan maksetaan työeläkettä tai että se ainakaan riittäisi elämiseen.

Työeläkejärjestelmä on kuitenkin rakennettu useiden vuosikymmenien päähän, ja eläkealan omat tontut huolehtivat siitä, että järjestelmä kestää ja täyttää lupauksensa myös tuleville eläkeläisille.

Osittain rahastoiva työeläkejärjestelmämme on huolehtinut alusta saakka siitä, että pieni siivu jokaisen tontun kunakin vuonna kertyneestä eläkkeestä on jemmattu rahastoihin valmiiksi odottamaan. Rahastot puolestaan on mitoitettu siten, että ne riittävät eläkkeiden maksuun eri ikäluokille siten kuin on tarkoitettukin. Työeläkealan tehtävänä on huolehtia, että varat pysyvät turvassa eikä rahastoja pureta muihin tarkoituksiin.

Työeläkejärjestelmää kuvataan usein sukupolvien väliseksi ketjukirjeeksi, jossa kulloinkin työssä olevat maksavat silloisten eläkkeensaajien eläkkeet. Ketjukirjeen tasapainosta on tärkeää huolehtia, jotta kukin sukupolvi kokee järjestelmän reiluksi ja haluaa olla siinä mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työeläkemaksujen maltillisena pitämistä. Sitä puolestaan edesauttaa onnistunut sijoitustoiminta.

Työeläkettä siis kertyy jokaiselle omien työansioiden perusteella, ja järjestelmä huolehtii siitä, että ansaittu työeläke myös aikanaan maksetaan. Meillä Suomessa ansaittu eläke itseasiassa jopa nauttii perustuslain tuomaa suojaa, eli se eläke mikä on jo kertynyt, myös pysyy.

Jos palkasta perittävät työeläkemaksut tuntuvat joskus kohtuuttoman suurilta, on hyvä muistaa, että jokainen kuitenkin saa työeläkkeenä euroja enemmän kuin mitä on työeläkemaksuina järjestelmään maksanut. Tässä tosin on jonkin verran vaihtelua ikäluokkien välillä: laskennallisesti vuonna 1940 syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden. Suhde alenee tästä tasaisesti siten, että vuonna 1970 ja myöhemmin syntyneillä eläke-etujen määrä on yli kaksinkertainen maksuihin nähden.

Eläketonttukin voi siis luottaa kohtuulliseen toimeentuloon aikanaan koittavina eläkepäivinään.

Työeläkemaksujen ja etuuksien kohdentumista on tarkasteltu tarkemmin Eläketurvakeskuksen raportissa Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan.

Joulukalenterin kuvituskuva

Eläketonttumme on seuraillut työeläkejärjestelmän vuosikymmeniä tähän saakka hieman sivukorvalla, mutta näin eläkeuudistuksen kynnyksellä hän on havahtunut miettimään järjestelmän rakentumista ja siihen tehtyjä muutoksia. Vastailemme tämän vuotisessa joulukalenterissamme näihin eläketontun kysymyksiin ja kummasteluihin eläkejärjestelmän saloista.