Avoin kuuleminen ikääntymisen vihreästä kirjasta

04.05.2021

Osallistuimme EU:n komission avoimeen kuulemiseen ikääntymisen vihreästä kirjasta. Kuuleminen keskittyi väestön ikääntymiseen Euroopassa ja pyrki käynnistämään teemasta laajaa julkista keskustelua. Osallistuimme kuulemiseen suoraan ja eurooppalaisen kattojärjestömme AEIP:n kautta (European Association of Paritarian Institutions of Social Protection).

Huhtikuun loppupuoliskolla päättyneessä kuulemisessa haettiin näkemyksiä tärkeimmistä väestön ikääntymisen liittyvistä kysymyksistä sekä tavoista, joilla sen vaikutuksia voidaan ennakoida ja joilla niihin voidaan sopeutua. Käsittelyssä olivat muun muassa sopeutuminen piteneviin elinikiin, elinikäinen oppiminen, varttuneempien työllisyys, ikääntymisen alueelliset vaikutukset ja eläkeläisköyhyyden vähentäminen.

Lausuntomme pääkohtina totesimme seuraavaa:

Yleisesti:

  • Keskustelunavaus ikääntymisestä kaipaa modernia näkökulmaa. Vihreässä kirjassa suhtaudutaan liian kapeasti ja reaktiivisesti väestökysymykseen. Väestökehitykseen liittyvät haasteet ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Niistä, tavoitteista ja toimenpiteistä pitäisi pystyä keskustelemaan EU-tasolla, vaikka kysymys on jäsenvaltioiden toimivallassa olevista asioista. Väestökehitystä pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, että tavoitteena olisi inhimillisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tasapaino. Yhteisten väestöpoliittisten indikaattoreiden luomista esimerkiksi syntyvyydelle ja maahanmuutolle olisi syytä pohtia. Suomen Väestöliiton Kestävän väestönkehityksen Suomi -ohjelma (2020) kelpaisi hyvin malliksi kestävästä ja moniulotteisemmasta aiheen käsittelystä.
  • Ikääntymisellä on vaikutuksia paitsi jäsenvaltioiden julkisiin talouksiin niin myös tuottavuuskehitykseen. Eliniän odotteen kasvu lisää painetta työurien pidentämiselle ja työllisyyden parantamiselle.

Elinikäisestä oppimisesta:

  • Osaamistarpeiden kasvaessa työelämän muutoksen mukana elinikäisestä oppimisesta tulee yhä tärkeämpää työllistymisen kannalta. Myös vaikutukset työn tuottavuuteen ovat merkittävät. EU:n tulisi arvioida jäsenvaltioiden suoriutumista ja ohjata niitä tarvittaviin uudistuksiin pääasiassa käytössä olevan eurooppalainen ohjausjakso -työkalun kautta.

Työkyvyn tukemisesta:

  • Työkyvyn ylläpitäminen ja uranvaihdosten mahdollistaminen ovat tärkeää todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi. Joustavat eläköitymismahdollisuudet voivat tukea työurien pidentämisen tavoitetta, jos etuuskannustimet ohjaavat oikeaan suuntaan.
  • Kuntoutuksen eri muotojen ja erityisesti ennalta ehkäisevän ammatillisen kuntoutuksen tulisi saada paljon nykyistä enemmän huomiota EU-tason aloitteissa, kuten sosiaalisten oikeuksien pilarissa ja ikääntymisen vihreässä kirjassa.

Eläketurvan kehittämisestä:

  • Eläkepolitiikan osalta vihreä kirja ei sisällä juurikaan uusia näkökulmia. Jäsenvaltioilla on päätösvalta sosiaalilainsäädännössä ja eläkejärjestelmissä, eikä toimivallan jakoa EU:n ja jäsenvaltioiden välillä tule muuttaa jatkossakaan. Maiden eläkemallit ja olosuhteet eroavat toisistaan paljon.
  • Emme kannata yksityisten lisäeläkkeiden korostamista ja kehittämistä osana eläketurvaa lakisääteisten sosiaaliturvaeläkkeiden ja työnantaja- tai ammattialakohtaisten lisäeläkkeiden kustannuksella. Yksityisten lisäeläkkeiden yksipuolisella edistämisellä voi olla eläketurvaa heikentäviä vaikutuksia, jos sosioekonomisia vaikutuksia ja sosiaalista kestävyyttä ei uudistamisessa arvioida. Komission tulisi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten eri eläketurvan muodot pystyvät huomioimaan kattavasti ns. työn uudet muodot.
  • Eläkkeiden riittävyyttä tulee tarkastella yhdessä kestävyyden kanssa. Tämä ei aseta muutosvaatimuksia nykyisenkaltaisille maakohtaisille suosituksille. Eläkeläisten toimeentulon tarkastelun yhteydessä tarkasteltaessa tulisi ottaa laajasti myös ikääntyvien sosiaali- ja terveysmenot. Verotuksen tulisi olla ensisijainen tulonjaon keino väestöryhmien välillä.
  • Naisten työllisyyden nostaminen EU-maiden tasolla on tärkeää tulevaisuuden riittävän eläketurvan kannalta. Sukupuolten eläke-eroja voidaan kaventaa kiinnittämällä huomiota eläkkeen kertymiseen perhevapailta ja hoivavastuun tasaisempaan jakautumiseen sukupuolten välillä.