Avoin kuuleminen sosiaaliturvaan pääsystä

23.01.2018

Osallistuimme EU:n komission avoimeen kuulemiseen erilaisissa työmarkkina-asemissa olevien sosiaaliturvaan pääsystä. Kuuleminen keskittyi epätyypillisiin työsuhteisiin ja itsensätyöllistäjiin. Osallistuimme kuulemiseen suoraan ja eurooppalaisen kattojärjestömme AEIP:n kautta (European Association of Paritarian Institutions of Social Protection).

Tammikuun puolivälissä päättyneessä kuulemisessa haettiin näkemyksiä EU-maiden sosiaaliturvan katvealueista epätyypillisissä työmarkkina-asemissa olevien sosiaaliturvan osalta ja kerättiin kantoja siihen, pitäisikö uuden työnteon muotojen huomioimiselle tehdä jotain esimerkiksi EU-tason lakialoitteiden, EU-ohjauksen ja tietojen vaihdon tai jäsenvaltioiden omien toimien kautta.

Kuuleminen linkittyy sosiaalisten oikeuksien pilarihankkeeseen, jossa on tutkittu sitä, onko EU-lainsäädäntö sosiaalikysymyksissä ajan tasalla työmarkkinoiden murroksessa (lue lisää tietopakettimme kysymyksistä 7 ja 8.)

Lausuntomme pääkohtina totesimme seuraavaa:

  • On totta, että EU-jäsenmaissa on itsensätyöllistäjien ja työn tekemisen uusien tai epätyypillisten muotojen osalta merkittäviä puutteita ja aukkoja sosiaaliturvassa esimerkiksi sairasvakuutuksen, työttömyysturvan tai työvoimapalveluiden piiriin kuulumisen osalta. Erityisesti itsensätyöllistäjät tippuvat turvaverkkojen läpi. Jäsenvaltioiden välillä on myös huomattavaa vaihtelua, kun sosiaaliturvamallit poikkeavat toisistaan. Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi pärjäävät kapeikkojen osalta yleisesti varsin hyvin.
  • Uusien työnteon muotojen nousu on tärkeää huomioida jäsenvaltioiden eläkepolitiikassa, sillä muutoin eläkkeiden riittävyys kärsii ja vanhuusköyhyys on vaarassa lisääntyä tulevaisuudessa. Kannatamme sosiaalisen pilarin yhteydessä ilmaistuja periaatteita, joissa eläkkeiden osalta muun muassa korostetaan palkansaajien, yrittäjien ja itsensätyöllistäjien oikeutta vanhuuden toimeentuloon ja kohtuullisiin, maksamiensa eläkemaksujen mukaisiin eläkkeisiin. Merkittävässä roolissa tässä ovat sosiaaliturvaeläkkeet (kuten Suomen työeläke), sillä niiden pakollinen, kattava luonne turvaa myös haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevia. Vanhuudenturvan kattavuuden takaamisen osalta kannatamme kaikkien työnteon muotojen liittämistä lakisääteisiin sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusjärjestelmiin, mutta kansallisen toimivallan pohjalta.
  • EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen piirissä olevat eläkemuodot tukevat myös huomion kohteena olevien työmarkkinaryhmien liikkuvuutta EU:ssa, jos niihin vaan on muodostunut oikeus. Koordinaatioon kuuluvissa sosiaaliturvaeläkkeissä on havaittu kaikkien vähiten ongelmia liikkuvuuden suhteen verrattuna esimerkiksi lisäeläkkeisiin.
  • Työllisyys- ja sosiaaliturvakysymyksissä päätösvallan tulee säilyä jäsenvaltioilla ja niiden työmarkkinaosapuolilla käytäntöjen mukaan. Tätä nykyistä toimivallan jakoa EU:n ja jäsenvaltioiden välillä tulee kunnioittaa. Tunnistamme vuotuisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson potentiaalin sosiaalisen ulottuvuuden edistäjänä myös sosiaaliturvaan pääsyn osalta.

Lausuntomme kokonaisuudessaan (englanniksi):

Public consultation on a possible EU action addressing the challenges of access to social protection for people in all forms of employment in the framework of the European Pillar of Social Rightspdf, 87 kB