Naisten työeläke oli vuoden 2016 lopussa keskimäärin 66 prosenttia miesten eläkkeestä. Naisen omasta työstä ansaittu eläke-euro oli siis 66 senttiä. Lisäämällä tarkasteluun myös muut lakisääteiset eläkkeet, kuten perhe-eläkkeet ja kansaneläkkeet, muodostuu naisen eläke-euroksi 78 senttiä. Ero on pysytellyt suunnilleen samana viimeiset kymmenen vuotta. Koska työeläke kertyy työstä eli työuran aikaisista palkka-ansioista, eläkkeet heijastelevat sukupuolten välisiä eroja niin työurissa kuin ansioissakin. Siksi jokaisen naisen kannattaa miettiä eläkepäiviään jo työuransa varhaisemmassakin vaiheessa.

Nainen & eläke kuvituskuva

Naisten keskimääräinen työeläke oli Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 1 192 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Miesten keskimääräinen työeläke oli 1 772 euroa kuukaudessa – eroa siis muodostui miesten hyväksi 580 euroa. Kun huomioidaan myös muut lakisääteiset eläkkeet (esim. perhe- ja kansaneläkkeet), muodostui naisten keskimääräiseksi eläkkeeksi 1 472 euroa ja miesten 1 884 euroa kuukaudessa. Ero pienenee reiluun 400 euroon kuukaudessa.

Erilaiset työhistoriat eläke-eron taustalla

Työeläke itsessään kertyy samoilla perusteilla sekä naisille että miehille. Syyt naisten ja miesten välisiin eläke-eroihin löytyvätkin erityisesti työ- ja palkkahistoriasta.

Naisten palkat ovat monilla aloilla matalampia, ja naisten urakehitys on usein miehiin verrattuna vaatimattomampi. Naisten työura jää myös usein lyhyemmäksi ja rikkonaisemmaksi kuin miesten, minkä taustalla on erityisesti vanhempainvapaiden käyttö. Työurien pituudet ovat kuitenkin viime vuosina hieman tasaantuneet sukupuolten välillä.

Kun naisten työurallaan ansaitsemat ansiot ja työuran pituus jäävät miesten vastaavia lyhyemmäksi, jää myös naisten eläke pienemmäksi.

Eläkejärjestelmä ei ole taikasauva

Suomalainen työeläkejärjestelmä tuottaa eläkettä työuran aikaisten ansioiden perusteella. Jokainen palkkaeuro kerryttää eläkettä, ja eläketurvasta tulee sitä parempi, mitä enemmän töitä tekee.

Työnteon lisäksi eläkettä kertyy nykyisin myös monilta niin sanotuilta palkattomilta jaksoilta, kuten tutkintoon johtavasta opiskelusta ja vanhempainvapaiden ajalta (äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet sekä kotihoidon tuki). Eläkekertymä ei kuitenkaan näiltä ajanjaksoilta aina vastaa palkasta kertyvää eläkettä, vaan voi jäädä huomattavastikin pienemmäksi riippuen palkkatasosta sekä poissaolojakson pituudesta.

Työeläke heijastelee niitä ratkaisuja, joita kukin työuransa aikana tekee. Jos työurassa on aukkoja esimerkiksi pitkien perhevapaiden, pätkätöiden ja osa-aikatyön takia, eläke jää vaatimattomaksi. Työelämässä on siis hyvä pysytellä – vaikka vain osittain – kaikissa niissä elämänvaiheissa, joissa työkykyä vain on tallella ja töitä saatavilla.

Viisi vinkkiä naiselle: huolehdi eläkkeestäsi

  • Mieti, mille alalle kouluttaudut ja hakeudut töihin. Perinteisten naisten alojen palkkataso on alhaisempi kuin miesten alojen.
  • Tunne oman alasi palkat ja pidä rohkeasti huolta palkkakehityksestäsi. Ota palkka esille, kun haet uutta työpaikkaa tai tehtäväsi muuttuvat.
  • Huolehdi työkyvystäsi ja omaan osaamisesi kehittämisestä. Työolosuhteista, työn mielekkyydestä ja omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Ammatillinen uudistuminen, ammatinvaihdot ja erilaiset uudet alut ovat tänä päivänä pikemminkin normi kuin poikkeus.
  • Keskittyäkö lasten kasvattamiseen kotona vai luoda uraa työelämässä – arvovalintoja, joita meillä on vapaus tehdä. Tärkeintä on, että tekee valinnat tietoisena niiden vaikutuksista omaan tulevaisuuteen.
  • Jos virtaa ja töitä riittää, on eläkettä mahdollista parantaa jatkamalla työuraa alimman eläkeiän yli. Tästä palkitaan korottamalla kertynyttä eläkettä erillisellä lykkäyskorotuksella.