OECD-maiden eläkerahastot jatkaneet kasvuaan

26.01.2015

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kertoo vuosittain tietoa OECD-maiden yksityisen sektorin eläkerahastojen kehityksestä. Julkaisu ”Pension Markets in Focus” huomioi Suomen osalta osan lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahastoiduista eläkevaroista sekä eläkesäätiöiden ja kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvon.

Suomea koskeva tilastointitapa muuttui

OECD:n tilastoinnissa tehtiin vuonna 2014 muutos koskien Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tilastointia. Tämän muutoksen myötä OECD:n tilastoista jätetään pois ne Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän varat, jotka ovat julkisalojen eläkevakuuttajien hallinnoimia.

- Julkisalojen eläkevakuuttajien hallinnoimat varat eivät täytä OECD:n yksityisen sektorin eläkerahastojen määritelmää, analyytikkomme Maria Rissanen selventää.

Tilastoinnissa tehtiin Suomen osalta myös toinen muutos.

- Jakojärjestelmän puskuria, tasausvastuuta, vastaava osa vähennetään jatkossa varojen puolelta pois. OECD:n tilastot pyrkivät kuvaamaan vain rahastoituja yksityisiä eläkkeitä, jolloin jakojärjestelmään liittyviä osia ei huomioida, Rissanen kertoo.

OECD tilastoi Suomen osalta jatkossa näiden muutosten mukaisesti. Muutokset on jo toteutettu OECD:n tilastoihin takautuvasti vuosille 2011-2013. Vuoden 2010 ja tätä aikaisempien vuosien tilastoihin näitä muutoksia ei ole tehty.

Eläkerahastot jo lähes 25 biljoonaa USA:n dollaria

Julkaisun mukaan OECD-maiden yksityisten eläkerahastojen (pension funds) varat nousivat vuoden 2013 lopuksi 24,7 biljoonaan USA:n dollariin (USD 24 700 miljardiin). Vuosina 2009-2013 eläkerahastojen keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut 8,2 prosenttia. Eläkerahastoja on kasvatettu eläkemaksujen kautta saadulla uudella pääomalla sekä rahastojen sijoitustuotoilla.

Vuonna 2013 varojen määrällä painotettu keskimääräinen OECD-maiden eläkerahastojen varat / bruttokansantuote (BKT) -suhdeluku nousi 84,2 prosenttiin (77,1 prosenttia vuonna 2012).

- Raportissa Suomen osalta suhdeluku oli 50,8 prosenttia. Suomi sijoittui tässä maavertailussa sijalle kymmenen. Ilman OECD:n tilastomuutosta Suomen osalta varat/ BKT olisi ollut 82,9 prosenttia ja maavertailussa sijoitus olisi ollut seitsemäs, Rissanen kertoo.

Mitä korkeampi varat/ BKT -suhdeluku on, sitä todennäköisempää on kansalaisten saavuttaa mahdollisimman kattava ja hyvä eläketurva.

Positiivinen tuottokehitys jatkui

Huolimatta maailmantalouden kehitykseen liittyvistä epävarmuuksista ja rahoitusmarkkinoilla ajoittain vallinneesta voimakkaasta vaihtelusta muodostui tuottovuosi 2013 positiiviseksi. Osakemarkkinoiden hyvällä kehityksellä oli merkittävä vaikutus tuottoihin.

Varojen määrällä painottamaton OECD-maiden keskimääräinen reaalituotto oli 4,7 prosenttia vuonna 2013. Maakohtaisten tuottojen vaihteluväli oli leveähkö ja vaihteli -4,6 prosentista +11,7 prosenttiin. Suomi tuli 6,0 prosentin tuotollaan (1) tässä vertailussa sijalle 11.

- Suomen osalta mainitussa vertailussa mukana oli nyt tilastointitavan muutoksen myötä vain yksityisalojen työeläkevakuuttajien tuotto. Kun huomioidaan koko Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimijat, muodostui vuoden 2013 reaalituotoksi 6,3 prosenttia, Rissanen huomauttaa.

Joukkovelkakirjat ja osakkeet edelleen suosituimpia sijoituskohteita

Sijoitusten kohdentumisesta saatujen tietojen perustella tilanne näyttää edelleen siltä, että joukkovelkakirjat ja osakkeet ovat sijoitusten kaksi pääluokkaa. Enemmän kuin puolet OECD-maista on sijoittanut yli puolet eläkerahastojen varoista joukkovelkakirjoihin.

- Suurimmat osakeallokaatiot (40-50 prosenttia kaikista varoista) ovat Yhdysvalloilla, Australialla, Chilellä ja Puolalla. Suomi tuli tässä vertailussa sijalle kuusi, yksityisalojen työeläkevakuuttajien osakeallokaatiollaan 38,2 prosenttia, joka on hieman alle OECD-maiden keskiarvon, mutta kuitenkin suurempi kuin Suomen joukkovelkakirja-allokaatio, Rissanen kertoo.

OECD-maiden tyypillinen käytös on ollut vähentää osakeallokaatioitaan finanssikriisin alun jälkeisinä vuosina. Osakkeiden tilalle on otettu etupäässä korkosijoituksia. Suomi ei ollut tässä osavertailussa mukana.

- Telan tilastojen mukaan tilanne on se, että Suomessa kaikkien työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu keskimääräinen osakeallokaatio on pienentynyt finanssikriisin syvimpinä hetkinä, joiden jälkeen osakeallokaatiot ovat taas kasvaneet. Vielä toistaiseksi ei ole palattu ennen finanssikriisin alkua vallinneille tasoille. Esimerkiksi vuoden 2007 lopussa koko työeläkealan osakeallokaatio oli 41,2 prosenttia ja vuoden 2013 lopussa 40,7 prosenttia, Rissanen taustoittaa.

Euroalueen maat sijoittavat enemmän kotimaan ulkopuolelle

Sijoitusten maantieteellisestä jakaantumisesta OECD toteaa saman havainnon, kuin se on todennut aiemminkin: ne OECD-maat, jotka kuuluvat euroalueeseen, näyttävät sijoittavan enemmän kotimaansa ulkopuolisiin kohteisiin. Tähän vaikuttanee euroalueen yhteinen valuutta, joka alentaa sijoittamisen kynnystä yhteisvaluutan määräisiin sijoituskohteisiin.

Maantieteellisen kohdentumisen vertailuissa oli mukana 20 OECD-maata. Ulkomaisiin kohteisiin sijoitettiin 1,0 - 74,5 prosenttia eläkerahastojen varoista näissä maissa. Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä, joka ei tosin näiltä osin ollut OECD:n tilastojen piirissä, oli Telan tilastojen mukaan sijoittanut 69,5 prosenttia ulkomaisiin kohteisiin vuoden 2013 lopussa.

Lisätietoja:

Analyytikko Maria Rissanen, puh. 010 680 6745, maria.rissanen(at)tela.fi

Julkaisuun liittyvät tilastot ja aikaisempien vuosien julkaisut löytyvät OECD:n verkkosivuilta.



(1) Tätä reaalituottoprosenttia (6,0 %) laskettaessa oli tapahtunut tekninen virhe. Telan tilastojen perusteella Suomen yksityisalojen työeläkevakuuttajien reaalituotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2013.