Keskimääräinen TEL:n mukainen lisäeläke on 166 euroa

19.01.2012

Työntekijäin eläkelain lisäeläketurvasta (TEL-L) on käyty keskustelua ja on syntynyt mielikuva, jonka mukaan lisäeläkkeet olisivat yritysten johdon eläketurvaa varten. Todellisuudessa lisäeläkkeiden saajat muodostavat joukon, joka on käytännössä Suomen kansa pienoiskoossa.

Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelleen jääneiden keskieläke oli 1687 euroa. Enemmistö lisäeläkkeen saajista jää kokonaiseläkkeessään tuon alle. Noin 45 % lisäeläkeläisistä taas ylittää tuon keskieläkkeen. Keskimääräinen lisäeläke on 166, 58 euroa.

Tel-lisäturvaa saaneet kokonaistyöeläkkeen mukaan 31.12.2010

Kokonaistyöeläke (€)

TEL-
lkm
lisäturva
keskieläke (€)
Yksityisen sektorin
kokonaistyöeläke (€)
TEL-
lkm
lisäturva
keskieläke (€)
alle 100 390 9,78alle 100 2 003 8,17
100-199 437 19,99100-199 1 877 21,60
200-299 519 28,30200-299 1 779 34,99
300-399 685 42,76300-399 1 839 48,66
400-499 983 56,62400-499 1 942 59,72
500-599 1 381 70,97500-599 2 190 82,16
600-699 1 855 95,96600-699 2 554 99,64
700-799 2 377 116,87700-799 2 979 125,55
800-899 2 979 115,40800-899 3 380 128,88
900-999 3 404 128,41900-999 3 674 142,58
1000-1199 8 376 125,231000-1199 8 199 140,57
1200-1399 9 579 122,511200-1399 8 726 140,07
1400-1599 9 224 130,621400-1599 8 063 147,31
1600-1799 7 972 139,391600-1799 6 693 154,14
1800-1999 6 346 150,951800-1999 5 352 165,81
2000-2499 10 727 169,102000-2499 8 992 188,27
2500-2999 6 310 195,352500-2999 5 188 218,84
3000- 10 320 383,843000- 8 464 421,98
Kaikki 83 864 166,58Kaikki 83 864 166,58

Lähde: Eläketurvakeskus

TEL-L -lisäeläkkeen tarkoitus

Vuoden 2006 loppuun asti voimassa olleen Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan työnantaja on voinut järjestää työntekijöilleen perusturvaa paremman eläketurvan rekisteröimällä sen Eläketurvakeskuksessa STM:n määräämien ehtojen mukaisesti. Näiden lisäeläkkeiden tarve oli merkittävä 1960-luvulla, sillä TEL:n voimaantulon johdosta peruseläkkeet jäivät varsinkin vanhemmilla ikäluokilla alhaisiksi. Useat lisäeläkejärjestelyt olivat syntyneet jo ennen TEL:n voimaantuloa.

Työntekijäin eläkelakia (TEL) säädettäessä lisäeläkkeet päätettiin yhdistää uuteen lakisääteiseen eläkkeeseen. Tavoitteena oli toisaalta antaa mahdollisuus parantaa TEL:n peruseläkkeen silloista matalaa tasoa ja toisaalta välttää korkeiden kokonaiseläkkeiden syntyä peruseläkkeen tason kohotessa. Jälkimmäinen olisi tapahtunut, jos lisäeläkkeet olisi jätetty entisen suuruisiksi.

Kokonaiseläkkeen rajoittamiseksi järkevälle tasolle täyden lisäeläkkeen taso määriteltiin siten, että se yhdessä peruseläkkeen kanssa antoi (yleensä) 60 % tai 66 % kokonaiseläkkeen eläkepalkasta. Eläkkeen karttumisaikaa voitiin lyhentää siten, että täysi eläke ansaittiin 30 (tai 25) vuoden palveluksen perusteella.

Kun TEL -peruseläkkeiden karttumaprosentteja muutettiin, lisäeläkkeen merkitys väheni. Siitä tuli aikaa myöten myös varsin monimutkainen tuote.

TEL-L suljettiin vuoden 2001 alusta siten, että uusia lisäeläkejärjestelyjä ei ole enää voinut tehdä. Voimassa olleet lisäeläkejärjestelyt saivat jatkua, mutta niihin ei enää ole voinut sisällyttää uusia vakuutettuja. Vuonna 2005 määrälliset eläkeetuudet kiinnitettiin euromääräisiksi silloisen tavoite-eläkkeen mukaan.

TEL-L -lisäeläkkeen rahoitus

Vuosittaisen maksun taso määritellään siten, että maksu rahastoituna sijoitustuottoineen riittää vuoden aikana karttuneen etuuden kustantamiseen. Järjestelmä on siten periaatteessa täysin rahastoiva.

Käytännössä kuitenkin vain osa vakuutusmaksusta on rahastoitu eläketasoisesti tulevaa eläkettä varten. Osa vakuutusmaksusta on siirretty perusturvan kanssa yhteiseen tasausjärjestelmään ja sillä on kustannettu maksuvuoden eläkemenoa.

Vakuutusmaksu koostuu vakuutettukohtaisista maksuista, joihin sisältyy ennakkoon rahastoitava maksun osa, lisäeläketurvan ehdoilla maksettavien uusien työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden kustantamiseen perittävä maksun vastuuvaaraosa, maksun tasausosa, hoitokustannus- ja maksutappio-osa.

Tasausosa määritellään siten, että se arvion mukaan riittäisi maksuvuoden aikana karttuneesta etuudesta aikanaan syntyvään tasausmenoon, mm. eläkkeen indeksikorotuksiin. Käytännössä sillä on järjestelmän alkuvaiheessa subventoitu TEL:n perusturvaa ja nyt järjestelmän loppuvaiheessa päinvastoin.

Lisäeläketurvan maksun tasausosa oli ennen 1980-luvun puoliväliä mm. tulevan indeksihyvityksen vaikeasta ennustettavuudesta johtuen jonkin verran alimitoitettu ja TEL-L:n rahoitusta pohdittiin1980-luvulla useassa työryhmässä. Vakuutusmaksua korotettiin, mutta tasauksesta tulevan rahoituksen osuus jäi edelleen merkittäväksi.

Perusedun kustannusosuuden arvioitiin 1980 -luvulla olevan noin 0,1 % palkkasummasta. Nykyään se on noin 0,2 % - 0,3 % palkkasummasta.

Lisätietoja:
Markku J Jääskeläinen, markku.jaaskelainen(at)tela.fi, puh 010 680 6734