Suomalaiset pohtivat, riittääkö työtä ja jaksaako sitä tehdä

16.07.2015

Lähes puolet työikäisistä suomalaisista miettii, miten jaksaa työssä eläkeikään saakka. Erityisen paljon kysymystä pohtivat maatalousyrittäjät ja 30-39-vuotiaat. Naiset pohtivat työssä jaksamistaan hieman useammin kuin miehet.

Toisaalta kolme neljästä tuntee työssään innostusta ja iloa. Nuoremmat nauttivat työstään hieman vanhempia enemmän.

- Erot ikäryhmien ajatuksissa ovat yllättävän pieniä. Kaiken ikäisiä huolestuttaa terveys, jaksaminen ja työn riittäminen. Vanhempien vähäisempi työn ilo tai leipääntyminen on näkynyt jo aikaisemmissa selvityksissä, summaa Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.

- Varsin yleisesti puhutaan ikäjohtamisesta, mutta työpaikalla ei aina räätälöidä työtä varttuneemmille eikä osoiteta arvostusta heidän osaamiselleen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.

Siimeksen mukaan tuloksista ilmi käyvät epävarmuus omasta jaksamisesta ja työn ilon puute antavat aihetta ajatella myös jokaisen vastuuta omasta työstään ja urastaan.

- Kannattaa pohtia, mitä vaihtoehtoja minulla on. Miten ylläpidän vireyttäni ja osaamistani elämän eri vaiheissa? Tai uskaltaisinko vaihtaa työpaikkaa tai alaa vielä aikuisemmassakin iässä?

Jaksamisepäilyä ja nuorempien vähäisempää työn iloa selittävät talouden huonot ajat ja työmarkkinoiden tilanne. Ne vähentävät myös todellisia mahdollisuuksia pidentää työuria.

- Työuria on vaikea pidentää, jos ei ole työtä. Samaan aikaan talouden taantuman kanssa muun muassa digitalisaatio ja tulevaisuudessa myös robotisaatio saattavat vähentää tai muuttaa ihmistyön tarvetta, Pauli Forma ennustaa.

Vastuuta ei voi lykätä pelkästään työntekijöille, vaan myös työnantajien on kannettava oma vastuunsa työurasuunnittelusta. Esimerkillisesti työurasuunnittelussa on onnistunut mm. Helsinki, jonka Euroopan komissio palkitsi vuonna 2012 parhaana ikäjohtamisen työpaikkana. Kaupungissa on keskitytty työkykyyn, työaikajoustojen, koulutuksen ja työyhteisöjen kehittämiseen. Helsingin kokemusten mukaan esimerkiksi työaikajoustoja tarvitsevat kaiken ikäiset mutta eri syistä.

Näinä aikoina supistuvat budjetit ja toiminnan tehostamisvaatimukset vähentävät mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteisiä, yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta hyviä ratkaisuja.

- Niin sanottu luonnollinen poistuma ei aina kohdistu henkilöstösuunnittelun kannalta ”oikein”, vaan eläkkeelle jäädään tehtävistä, joissa tarvittaisiin lisää tekijöitä tulevaisuudessakin. Esimerkiksi kunnassa saattaa olla tarvetta ja mahdollisuus vähentää hallintoväkeä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on pulaa työntekijöistä. Alalta tai tehtävästä aivan toiseen vaihtaminen ei tietenkään ole helppoa, Forma selittää.

Epävarmat taloudelliset ajat heijastuvat työssä jatkamiseen ja työssä jaksamiseen. Toimialoilta, joiden suhdannetilanne on heikko, siirrytään eläkkeelle enemmän kuin toimialoilta, joilla menee hyvin.

- Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistyi merkittävästi. Nytkin vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvat työntekijät tuntevat olevansa muita turvattomammassa asemassa, Suvi-Anne Siimes sanoo.

TNS Gallup keräsi Kevan ja Telan toimeksiannosta työuraan liittyviä mielipiteitä keväällä 2015. Vastauksia saatiin 505 suomalaiselta, ja he edustavat manner-Suomen väestöä sukupuolen ja iän mukaan. Tulokset julkistettiin SuomiAreenalla Porissa 16.7.

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015pptx, 267 kB

Lisätietoja:

Työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, 040 5254530, pauli.forma(at)keva.fi

Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, 0400 414303, suvi-anne.siimes(at)tela.fi

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat. Keva on Telan jäsen.

Keva hoitaa noin 1,3 miljoonan kuntien, valtion, kirkon ja Kelan työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.