Tela: Työeläkesijoitusten aktiivisella kaupankäynnillä hallitaan riskejä

17.10.2012

Tiedote 17.10.2012

Euroopan komission esittämän rahoitusmarkkinaveron vaikutuksista työeläkealalle on viime päivinä esitetty julkisuudessa ristiriitaisia näkemyksiä. Työeläkevakuuttajat Telan laskelman mukaan veron kustannukset työeläkesijoituksiin olisivat 450–530 miljoonaa euroa vuodessa.

Komission esityksen mukaan veroa perittäisiin 0,1 % osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käytävästä kaupasta sekä 0,01 % johdannaiskaupasta. Vaikutukset työeläkealalle olisivat isot kaupankäynnin suuren volyymin takia.

- Työeläkevaroja sijoitetaan pitkäjänteisesti, tavoitteena ei ole saavuttaa lyhyen aikavälin tuottoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sijoitustoiminta olisi passiivista ja että kaikkien sijoitusten aikajänne olisi pitkä, huomauttaa Telan edunvalvontajohtaja Minna Helle.

Suomalaiset työeläkevakuuttajat ovat aktiivisia sijoittajia ja niiden sijoitusvarallisuus on iso, noin 143 miljardia euroa. Näistä korkosijoituksia on 47,5 %, osake- ja osaketyyppisiä sijoituksia 41,6 % sekä kiinteistösijoituksia 10,9 % (vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon lopun tilanne).

Helteen mukaan työeläkevakuuttajien aktiivinen kaupankäynti johtuu suureksi osaksi siitä, että sijoitusten hyvää tuoton ja riskin suhdetta pyritään pitämään yllä. Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Tavoitteena on mahdollisimman hyvät tuotot sallitulla riskillä. Vakavaraisuutta koskevalla lainsäädännöllä ohjataan riskin suuruutta.

- Monet turvaavatkin sijoituskohteet vaativat ajoittain tiheää kaupankäyntiä. Rahoitusmarkkinoilla kaikki aktiivinen kauppa ei siis todellakaan ole spekulatiivista riskeillä pelaamista. Työeläkevaroja ei altisteta sellaisille riskeille, joita järjestelmä ei pysty kantamaan. Tästä pitää huolen jo sijoitustoimintaa ohjaava lainsäädäntökin, Helle sanoo.

Kaupankäynnin määrää kasvattavat Helteen mukaan paljon esimerkiksi niin sanotut lyhyen koron sijoitukset, joita uusitaan suhteellisen tiuhaan.

- Työeläkealalla sijoitusinstrumenttien kauppa ei liity riskipitoisimpiin sijoituskohteisiin, vaan pikemminkin päinvastoin. Lyhyen koron sijoitukset ovat vähäriskisimpiä sijoituksia. Samoin johdannaiskauppaa tehdään pääsääntöisesti riskien vähentämiseksi silloin, kun markkinatilanteet muuttuvat nopeasti. Johdannaisilla suojaaminen on nopeaa ja tehokasta.

- On myös muistettava, että veroa perittäisiin sekä ostosta että myynnistä. Aina kun joku sijoituskohde myydään, joudutaan jokin muu ostamaan tilalle, Helle korostaa.

Laskelman perusteena viime vuoden kaupat

Arvioidusta kustannuksesta työeläkeyhtiöiden osuus olisi arviolta 350–400 miljoonaa euroa. Lisäksi kertymä muilta työeläkevakuuttajilta eli eläkesäätiöiltä ja -kassoilta, Merimieseläkekassalta, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta olisi arviolta 100–130 miljoonaa euroa.

Laskelman perusteena on työeläkevakuuttajien viime vuoden kaupankäynti. Suurimmat työeläkevakuuttajat ovat käyneet läpi viime vuoden kaikki todelliset tekemänsä kaupat, ostot ja myynnit, kauppa kaupalta. Laskelmaa varten on käyty läpi noin kaksi kolmasosaa koko työeläkealan sijoitusvarallisuudesta. Pienimpien työeläkevakuuttajien osalta verosummat on arvioitu.

- Arvio perustuu siihen, että samat kaupat tehtäisiin verosta huolimatta. Laskelma kertoo, minkälaisia vaikutuksia verolla olisi sijoitusvarallisuuden hoidolle nykyisillä kaupankäyntivolyymeilla, Helle selventää.

Rahoitusmarkkinavero heijastuisi työeläkkeisiin lopulta joko maksettavien verojen aiheuttamana lisäkustannuksena tai sijoitustoiminnan muutoksista aiheutuvina heikentyneinä tuottoina.

- Kyse on siten valinnasta; jos työeläkevakuuttajien halutaan maksavan rahoitusmarkkinaveroa, on hyväksyttävä, että se merkitsee korkeampia työeläkemaksuja työnantajille ja työntekijöille, tai vaihtoehtoisesti heikompia eläke-etuuksia tuleville sukupolville, Helle korostaa.

Komission esityksen mukaan vero koskisi kaikkia kauppoja, joissa ainakin kaupan toinen osapuoli sijaitsisi euroalueella.

- Kansainvälisessä sijoitustoiminnassa on kuitenkin mahdollista siirtää sijoituksia erilaisin yritysjärjestelyin verottomaan valtioon. Pidämme tätä vaihtoehtoa kaikin puolin erittäin huonona. Valmisteltavan lainsäädännön tulisi edistää sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä, Helle sanoo.


Lisätiedot:

Edunvalvontajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884

Lisätietoja rahoitusmarkkinaveron vaikutuksista työeläkealalle löytyy aihepiiristä kootuista kysymyksistä ja vastauksista Telan verkkosivuilta osoitteesta www.tela.fi/rahoitusmarkkinavero.

Sivulla vastataan tarkemmin mm. kysymyksiin, miksi työeläkevakuuttajat käyvät aktiivista kauppaa sijoituksilla ja miten vero vaikuttaisi niiden sijoitustoimintaan.

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.