Tela: Työeläkevarat elpyivät loppukevään aikana 10 miljardilla koronaviruspandemian vaikutuksista

02.09.2020

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat noin 10 miljardia euroa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Varoja oli kesäkuun lopussa 204* miljardia. Eläkevarojen elpyminen koronaviruspandemian vaikutuksista oli pitkälti osakemarkkinoiden ansiota. Varojen nousu loppukevään aikana ei kuitenkaan kokonaan kuitannut vuoden ensimmäisen neljänneksen 22 miljardin laskua. Eläkevarojen, kuten koko yhteiskunnan, näkökulmasta eletään edelleen poikkeuksellista aikaa, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät loppuvuoden aikana ja pitkällä aikajänteellä, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

Maailman rahoitusmarkkinat alkoivat heti huhtikuussa elpyä nopeasti koronaviruspandemian aiheuttamasta pahimmasta paniikista ja laskusta.

– Työeläkevarojen elpyminen oli osakesijoitusten voimakkaan toipumisen ansiota. Osakemarkkinoiden elpymiseen vaikuttivat Yhdysvaltojen keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, talouden sulkutoimien asteittainen purku ja elvytyspaketit eri maissa sekä uutiset EU-komission esittämästä elvytysrahastosta, kertoo Lehmuskero.

Toisella vuosineljänneksellä työeläkevarat ehtivät nousta noin 10 miljardia. Osakemarkkinat, joissa varoista on lähes puolet, olivat kuitenkin edelleen aiempia huippuja alhaisemmalla tasolla. Työeläkevakuuttajien osakesijoitusten tuotot olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla reaalisesti keskimäärin -6,1 prosenttia. Myös korkosijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi, -1,2 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 1,4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Huomio reaalitalouden näkymiin

Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) jäi vuoden ensimmäisellä puoliskolla -3,9 prosenttiin.

– Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on sillä, miten varat kehittyvät vuosikymmenten aikajänteellä, muistuttaa Lehmuskero.

Akuutissa hädässä työeläkkeiden rahoitus ei ole, sillä työeläkevakuuttajilla on puskuria pahan päivän varalle. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa ja on palautunut alkuvuoden laskusta jonkin verran.

Osakemarkkinoiden elpyessä katseet kohdistuvat nyt reaalitalouden näkymiin. Tällä on merkitystä myös työeläkkeiden rahoitukselle, sillä varat ja niiden tuotot ovat vain osa rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.

– Lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voi aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Lehmuskero toteaa.

Koronakriisin aikajännettä ja vaikutusten lopullista mittaluokkaa on kuitenkin mahdotonta vielä arvioida, Lehmuskero painottaa.

Sijoitusjakaumassa pientä muutosta

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui toisen vuosineljänneksen aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (33 %) laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (49 %) nousi noin kaksi prosenttiyksikköä osakkeiden arvostustasojen muutoksen takia. Kiinteistösijoituksien (9 %) osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuus pysyi samana.

Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman kuluneen vuosineljänneksen aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski vajaan prosenttiyksikön, mutta euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus sekä kotimaan sijoitusten osuus nousi muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen. Toisen vuosineljänneksen lopussa sijoitusvaroista neljännes kohdistui Suomeen (25 %), muualle euroalueelle vajaa viidennes (17 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin yli puolet (58 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Alueelliset sijoitusosuudet

***

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme syyskuun 2020 lopun tilanteesta julkaisemme marras-joulukuussa.

(*) Työeläkelaitosten osavuosiraporttien mukaiset sijoitusvarat olivat 30.6.2020 yhteensä noin 204,9 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta reilun miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää myöhemmin.

Lisätietoja:

analyysitoimintojen johtaja Minna Lehmuskero, p. 040 086 4991, minna.lehmuskero@tela.fi

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.