Tela: Työkyvyttömyyseläkkeiden puskureita ei olla kasvattamassa

14.09.2013

Työeläkeyhtiöillä on työkyvyttömyyseläkkeiden rahoittamista varten käytössä rahapuskureita, joilla tasapainotetaan eläketapausten määrissä tapahtuvan heilahtelun vaikutuksia. Iltalehti uutisoi tänään (14.9.), että työkyvyttömyysmenoon varatut puskurit eli tasoitusmäärä olisi liian suuri suhteessa työkyvyttömyysmenoon, ja että puskuri olisi edelleen kasvamassa. Työkyvyttömyysmaksua kerätään osana työeläkemaksua.

- Työkyvyttömyyseläkepuskurin riittävyyttä on vastikään tarkasteltu selvityksessä ja selvityksen mukaan tasoitusmäärän ei arvioida kasvavan. Tasoitusmäärän kasvua tavoittelevia päätöksiä tai valmisteluja ei ole tehty. Työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan puskuriin liittyvät kysymykset ratkaistaan tulevan eläkeuudistuksen neuvottelujen yhteydessä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Selvityksen on tehnyt Telan laskuperustejaos ja työmarkkinajärjestöt käyttävät selvitystä tulevien neuvottelujensa taustatietona. Laskuperustejaos koostuu työeläkeyhtiöiden aktuaareista. Lisäksi siinä on asiantuntijajäsenet sosiaali- ja terveysministeriöstä, Eläketurvakeskuksesta sekä Telasta.

Selvitys sekä sen taustalla olevat tilastotiedot muun muassa työkyvyttömyysmenosta ja tasoitusmäärän jakautumisesta on julkaistu Telan verkkosivuilla. Selvityksessä arvioitiin puskurin riskiopillisia rajoja sekä jakautumista pienille ja suurille työnantajille. Työkyvyttömyysmenojen varalta olevan tasoitusmäärän suuruus yhteensä on tällä hetkellä noin 1,8 miljardia euroa. Jokaisella eläkeyhtiöllä on oma tasoitusvastuupuskurinsa ja summa on nämä puskurit yhteensä.

Tasoitusmäärän jakautumista työnantajan koon mukaan ei tilastoida. Se ole tarpeellista, koska nykyään sekä pienet että suuret työnantajat maksavat keskimäärin saman suuruista kokonaismaksua.

Puskureiden kestettävä riittävää vaihtelua

Puskurin koko täytyy olla suurempi kuin täsmällinen työkyvyttömyyseläkemeno, jotta se kestää menojen vaihtelun. Lisäksi puskurissa on muitakin varoja kuin pelkästään työkyvyttömyyseläkemenoja varten varatut, se sisältää osuudet muun muassa vanhuuseläkkeitä ja maksutappioita varten. Koko tasoitusmäärä eri osineen on noin 2,6 miljardia euroa.

- Suomalaisten tulevia eläkkeelle jäämisiä ja siten maksettavien eläke-etuuksien suuruutta on mahdotonta tarkalleen tietää etukäteen. Siksi määrien vaihteluun pitää varautua näillä rahapuskureilla. Jos eläkkeitä tulee maksuun enemmän kuin on arvioitu, ylimenevä osuus otetaan puskurista. Vastaavasti jos eläkkeitä tulee maksuun oletettua vähemmän, yli jäävä osuus varastoidaan puskuriin, sanoo Siimes.

- Mikäli puskurin koko olisi tiukasti sidottu vain ennakoituun menoon eikä sallisi riittävää vaihtelua, voitaisiin joutua tilanteeseen, jossa eläkemeno ylittäisi kerätyt varat kesken vuoden. Ylimääräisiä eläkemaksuja ei kuitenkaan ole mahdollista periä, joten varautuminen pitää hoitaa riittävillä puskureilla.

Työeläkemaksu ja työkyvyttömyysmaksu osana sitä määritetään muiden vakuutusmaksujen tapaan kullekin vuodelle ennakkoon. Näin ollen maksun tasosta päättäminenkin perustuu aina arvioihin, jotka tehdään tarkimman mahdollisen saatavilla olevan tiedon perusteella.

- Vaikka laskelmat tehdään oikein ja arviot parhaiden käytössä olevien tietojen valossa, ei tietenkään voida mitenkään taata, että todellisuus lopulta noudattaa näitä arvioita. Tämä epätarkkuuden mahdollisuus kuuluu lähtökohtaisesti osaksi vakuutustoimintaa, Siimes muistuttaa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden puskureiden kasvu liittyy työkyvyttömyyseläkkeiden määrän voimakkaaseen laskuun 1990-luvun lopulla. Tuolloin kerättiin tarpeettoman paljon varoja suhteessa katettaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Puskuria kertyi tuolloin liikaa erityisesti pienten ja keskisuurten työnantajien varalle. Puskurin pienentämiseksi pienten ja keskisuurten työnantajien työkyvyttömyysmaksuja on alennettu viime vuosina useaan otteeseen.

Tasoitusmääräselvitys ja sen taustalla olevat tilastotiedot tasoitusmäärästä ja työkyvyttömyysmenosta löytyvät Työeläkeyhtiöiden tasoitusmääräselvitys -sivulta.

Tarkempia tietoja työkyvyttömyyseläkemaksusta ja puskureista löytyy Kysymyksistä ja vastauksista työeläkemaksusta ja työkyvyttömyysosasta -sivulta.

Tietoa laskuperustejaoksesta löytyy Neuvottelukunnat -sivulta.

Lisätietoja:

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, puh. 0400 414 303

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.