Tela: Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittäminen vahvistaa läpinäkyvyyttä

17.10.2012

Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään julkaissut toimenpideohjelman, jonka avulla vakuutuslääkärijärjestelmää kehitetään. Esitykset liittyvät mm. hakijan tiedonsaannin lisäämiseen, lääkäreiden koulutukseen, ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden käyttöön sekä järjestelmää koskevaan tiedottamiseen.

Työeläkevakuuttajat Tela pitää hyvänä järjestelmän kehittämistä ja kannattaa tehtyjä esityksiä. Telan mukaan avoimuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen työkyvyttömyyspäätöksissä on tärkeätä.

- Työkyvyttömyyspäätöksissä on kyse hakijan elämässä suurista asioista, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. On tärkeää, että hakija ymmärtää saamansa päätöksen perusteet ja voi luottaa niihin sekä arvioida päätöstä niiden pohjalta. Siksi läpinäkyvyyttä tulee lisätä; päätökset pitää perustella nykyistä selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin, sanoo Telan johtaja Eero Lankia.

Vakuutuslääkäreitä ja heidän rooliaan etuuksien ratkaisijoina on viime aikoina kritisoitu julkisuudessa. Työeläkevakuutuksen kannalta keskustelua on herättänyt erityisesti se, miten vakuutuslääkäri voi tehdä päätelmiä hakijan työkyvystä tapaamatta tätä. Näissä keskusteluissa työkyvyttömyys on nähty pelkästään lääketieteellisenä tilana. Vakuutuskäsittelyssä kyseessä on kuitenkin juridinen arvio, huomauttaa Lankia.

- Työkyvyttömyyden kriteerit eivät ole samat kuin sairasloman. Sairaslomalla oleva on työkyvytön omaan työhönsä. Vakuutuslääkäri saattaa hyvinkin todeta hakijan työkyvyttömäksi nykyiseen työhönsä, mutta nykylain mukaan lääkärin tulee arvioida myös jäljellä olevaa työkykyä muihin mahdollisiin tehtäviin.

Työkyvyttömyyden arviointi johtaakin usein esitykseen uusiin tehtäviin kuntouttamisesta. Työeläkekuntoutus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.

- Onnistunut kuntoutus ja töihin paluu on aina parempi vaihtoehto kuin työkyvyttömyyseläke. Yksilölle kuntoutuksen aikainen toimeentulo on parempi kuin vaihtoehtona oleva työkyvyttömyyseläke. Lisäksi kuntoutuksen mahdollistamat lisätyövuodet tuottavat aikanaan paremman eläkkeen, Lankia muistuttaa.

Koko työeläkejärjestelmän kannalta työeläkekuntoutuksella hillitään myös työeläkemaksujen nousupainetta. Työeläkekuntoutus maksaa nopeasti itsensä takaisin; käytännössä käytetty raha tulee takaisin, jos kuntoutettavan työura jatkuu kuntoutuksen ansiosta vähintään 1,6 vuotta.

Päätökset yhtenäisten kriteereiden mukaan

Työkyvyttömyyspäätöksille reunaehdot asettaa tällä hetkellä hyvin monimutkainen lainsäädäntö. Suomessa on käytössä seitsemän erilaista työkyvyttömyysmääritelmää ja työkyvyttömyyshakemuksia käsitellään yli 27 000 vuodessa, lisäksi tehdään yli 10 000 työkyvyttömyyseläkkeen jatkokäsittelyä. Ratkaisujen oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tärkeää, että päätökset tehdään samojen kriteerien mukaan.

- Kun työeläkevakuuttajat tekevät hakemuksia koskevat päätökset, voidaan varmistua lainsäädännön yhtenäisestä tulkinnasta. Suomessa on yli 19 000 työikäistä lääkäriä, ja jos hoitava lääkäri tekisi päätökset, kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä toteutuisi nykyistä selvästi huonommin, Lankia korostaa.

Työeläkevakuuttajien tehtävä on toimeenpanna lakisääteistä työeläketurvaa työeläkemaksuina kerätyillä varoilla, eivätkä ne muiden yhtiöiden tapaan voi jakaa omistajilleen voittoja. Tämän vuoksi työeläkevakuuttajilla ei myöskään ole taloudellisia kannustimia työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysmäärien kasvattamiseen.

Lisätietoja:

Telan johtaja Eero Lankia, puh. 050 587 1630

Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, puh. 040 487 4225

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.