Työeläkekuntoutus tehoaa entistä paremmin

28.06.2012

Työeläkekuntoutus on osoittautunut yhä tehokkaammaksi keinoksi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Viime vuonna kuntoutukseen osallistui lähes 11 000 henkilöä ja määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta saakka. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä puolestaan alitti tämän vuoden huhtikuussa 200 000 rajapyykin. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreista tilastoista.

Vuonna 2011 työeläkekuntoutuksen päättäneistä 64 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä eli osin työssä. Yhteensä 79 prosenttia kuntoutuksista päättyi siis onnistuneesti.

- Tilastot osoittavat, että työeläkekuntoutus on volyymin kasvusta huolimatta säilyttänyt ja jopa parantanut tuloksellisuuttaan. Tulokset ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin työkykyä haittaava ongelma havaitaan ja kuntoutus aloitetaan, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Eero Lankia.

Suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskee erityisesti juuri työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkaminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen. Tavoitteena on nostaa eläkkeellesiirtymisikää vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä

- Työeläkekuntoutus on yksi konkreettinen keino työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen ja työurien pidentämiseen, sekä edelleen suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän nostoon, Lankia korostaa.

Kustannukset nopeasti takaisin

Työeläkekuntoutus maksaa nopeasti itsensä takaisin; käytännössä käytetty raha tulee takaisin, jos kuntoutettavan työura jatkuu kuntoutuksen ansiosta vähintään 1,6 vuotta. Lankia muistuttaa, että kuntoutuksella on iso taloudellinen merkitys sekä työntekijälle, työnantajalle että koko työeläkejärjestelmälle.

- Yksilölle kuntoutuksen aikainen toimeentulo on aina parempi kuin vaihtoehtona oleva työkyvyttömyyseläke. Lisäksi kuntoutuksen mahdollistamat lisätyövuodet tuottavat myös aikanaan paremman eläkkeen. Pitkä työura on tulevaisuudessa riittävän eläketurvan kulmakivi.

- Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko työeläkejärjestelmän kannalta kuntoutuksella hillitään työeläkemaksujen nousupainetta.

Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 82 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa koostui kuntoutettaville maksetuista etuuksista, varsinaisten kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen osuus oli paljon pienempi. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,3 miljardia euroa.

Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta, joka voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, valmennusta, työkokeilua ja täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Työeläkekuntoutuksen järjestävät ja kustantavat työeläkevakuuttajat.

Telan verkkosivuilta löytyy laajempi yhteenveto työeläkekuntoutuksen vuoden 2011 tilasta, ks. www.tela.fi/tyoelakekuntoutus2011. Yhteenvedon on laatinut Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkevakuutusyhtiö Varmasta.

Lisätietoja:

Telan johtaja Eero Lankia, puh. 050 587 1630
Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, puh. 040 487 4225

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.