Työkyvyttömyyseläkkeen syissä isoja eroja sairaanhoitopiireittäin

04.12.2012

Koko maassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi työeläkejärjestelmästä viime vuonna 22 666 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa oli työkyvyttömyyseläkkeellä 199 177 henkilöä.

Koko maassa suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin on masennus ja muut mielenterveydenhäiriöt, keskimäärin 39 % kaikista työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Sairaanhoitopiirien välillä erot ovat isoja. Mielenterveyshäiriöiden osuus on korkein Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (44 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista), ja pienin Itä-Savossa (30 %). Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista tilastoista.

Parin viime vuoden aikana tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ohittaneet mielenterveyshäiriöt työkyvyttömyyseläketilastojen kärjessä kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä paitsi HUSin alueella. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä mielenterveyden häiriöt olivat syynä koko maassa keskimäärin enää 28 prosentilla. HUSin alueella osuus oli 34 %. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli viime vuonna maassa keskimäärin 35 %. Korkein osuus Pohjois-Savossa (44 %) ja pienin HUSissa (29 %).

HUSin alueella myös nuorten, alle 45-vuotiaiden osuus on korkein eli 23 % (koko maassa keskimäärin 20 %). Alle 45-vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vähiten Lapissa (12 %) ja Kainuussa (13 %).

Työkyvyttömyyseläkkeensaajista miehiä on eniten (57 %) Itä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Naisten osuus on korkein Varsinais-Suomessa ja HUSin alueella (51 %). Lapissa miesten osuus korostui myös viime vuonna, työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna siirtyneistä 55 % oli miehiä.

Työeläkekuntoutusta myönnettiin viime vuonna koko maassa kaikkiaan yli 7 000 henkilölle. Eniten kuntoutusta myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (52 %) ja mielenterveyden häiriöihin (22 %).

Myös kuntoutusmyönnöissä on isoja eroja sairaanhoitopiirien välillä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusmyöntöjen osuus oli korkein Kymenlaaksossa (64 %) ja pienin Keski-Pohjanmaalla ja HUSissa (46 %). Mielenterveyshäiriöihin kuntoutusta myönnettiin eniten Keski-Pohjanmaalla (32 %) ja vähiten Kainuussa (10 %).

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena työkyvyttömyyden ehkäisy

Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta, joka voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, valmennusta, työkokeilua ja täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Työeläkekuntoutuksen järjestävät ja kustantavat työeläkevakuuttajat.

Kuntoutuksen aikainen toimeentulo on aina parempi kuin vaihtoehtona oleva työkyvyttömyyseläke. Lisäksi kuntoutuksen mahdollistamat lisätyövuodet tuottavat myös aikanaan paremman eläkkeen.

Onnistuneella kuntoutuksella hillitään myös työeläkemaksujen nostopainetta tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Telan asiantuntijalääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne, puh. 050 560 7285

Toinen tiedotteemme aiheesta: Ripeämpi puuttuminen työkyvyttömyyksiin nostaisi eläköitymisikää tehokkaasti

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.