Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa

10.03.2015

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Viime vuoden lopulla työeläkejärjestelmästä oli työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä noin 174 000 henkeä. Myös uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen kokoamista, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista.

Erityisesti mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pudonnut, viimeisen kuuden vuoden aikana lähes kolmanneksen.

- Muutos on erittäin positiivinen uutinen, sillä mielenterveyshäiriöt ovat olleet merkittävin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Myös työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut koko 2000-luvun. Viime vuosina hakemusten määrä on ollut matalimmillaan koko vuosituhannella. Hylkäysosuus on pysynyt viime vuosien aikana tasaisena, 25 prosentin tuntumassa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden laskun taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: parantunut työterveyshuollon toiminta, nopeutunut kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtamisen yleistyminen työpaikoilla. Työeläkevakuuttajat tarjoavat asiakkailleen myös työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa.

- Nyt nähdään, että panostukset näihin asioihin kantavat hedelmää. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on lottovoitto sekä yhteiskunnan, työyhteisöjen että jokaisen työkykynsä säilyttäneen yksilön kannalta, sanoo Siimes.

Takaisin töihin aiempaa nopeammin

Vuonna 2012 tuli voimaan lainsäädännön muutos, niin kutsuttu 90 päivän sääntö, joka on tukenut myönteistä kehitystä. Nykyään työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia.

- Uusien toimintatapojen myötä työkokeilut ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Työntekijät ehtivät palata työhön ennen kuin edes ollaan niin pitkällä, että eläkehakemusta ruvetaan miettimään, sanoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Kivekkään mukaan monilla paikkakunnilla erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat lyhentyneet ja erilaiset leikkaukset saadaan tehtyä jo sairauspäivärahakauden aikana. Monien sairauksien hoito on myös tehostunut ja nykyään voidaan paljon aikaisempaa useammin palata työhön vaikeankin sairauden jälkeen.

- Tekonivelkirurgia ja useat syöpähoidot ovat esimerkkejä hoidoista, joiden jälkeen työhön palaaminen on nykyään tavanomaista. Ylipäätään väestön yleinen terveydentila on parantunut, mikä näkyy myös eliniän odotteen jatkuvana pidentymisenä, Kivekäs toteaa.

Ammatillinen kuntoutus lisääntyy

Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lukumäärän laskun kanssa on työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus lisääntynyt voimakkaasti. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omassa tai muussa työpaikassa, työhön valmennusta tai koulutusta.

Ammatillisen kuntoutuksen saamisen yhtenä edellytyksenä on työkyvyttömyyden uhka. Ammatillinen kuntoutuksen kasvun suurin muutos tapahtui vuosina 2012-2013, silloin kuntoutettavien määrä kasvoi muutamalla tuhannella.

Tänä vuonna myönteisen ammatillisen kuntoutuksen päätöksen saavien määrän voi ennustaa kasvavan entisestään, arvioi Jukka Kivekäs.

- Vuodenvaihteesta voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena ammatillisen kuntoutuksen päätös voidaan antaa aina työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä, mikäli hakijalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, sanoo Kivekäs.

Keskeiset luvut työkyvyttömyyseläkkeistä 2014:

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä yhteensä 174 000 suomalaista.
  • Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,16 miljardia euroa (2,27 mrd vuonna 2013). Niiden osuus on vajaat 10 % kaikista maksetuista työeläkkeistä.
  • Työkyvyttömyyseläkepäätöksen sai viime vuonna 18 800 hakijaa, ammatillisen kuntoutuksen päätöksen noin 8 000 hakijaa.
  • Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksyttiin 73,6 %, hylättiin 26,4 %.
  • Julkisella sektorilla hakemuksia hylättiin vähemmän kuin yksityisellä. Julkisen sektorin pienempi hylkäysosuus johtuu lievemmästä työkyvyttömyysmääritelmästä ja työsuhdeturvan eroista.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ikäryhmistä eniten yli 55-vuotiaita (54 %), 45-54-vuotiaita 26 % ja alle 45-vuotiaita 20 %.
  • Nuorille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina.
  • Iso osa nuorille tilastoiduista työkyvyttömyyseläkkeistä on käytännössä määräaikaisia kuntoutustukia. Kuntoutuksen ansiosta moni päätyy takaisin työelämään ennemmin tai myöhemmin.
  • Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut selkeästi, erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä. Viime vuonna kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 26 % oli osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Kuntasektorilla osuus oli lähes puolet, 46 %.

(Tiedot koskevat vuotta 2014, ei sisällä kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.)

Tilastokuvat työkyvyttömyyseläkkeistä 2014pdf, 172 kB

Lisätiedot:

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, puh. 0400 414 303

Telan työkyky- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, puh. 040 487 4225

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.