Toimintakatsauksemme käsittelee seuraavia teemoja:

I Hallinto ja henkilöstö

Perustehtävämme on työeläkejärjestelmän vahvistaminen ja alan toimintaympäristöön vaikuttaminen. Toimimme myös vuonna 2014 tämän strategiamme mukaisesti.

Työtämme ohjaava Telan hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Vuosikokouksemme pidettiin toukokuussa.

Uudistimme vuoden aikana neuvottelukuntiemme ja työryhmiemme extranet-sivustot.

Panostimme vuoden kuluessa työyhteisömme kehittämiseen. Teimme toista kertaa Parempi työyhteisö eli ParTy-kyselyn, jossa saimme hyvät tulokset. Tuloksemme olivat kaikilla alueilla vertailuaineistoa paremmat.

Palveluksessamme oli vuoden 2014 lopussa 22 henkilöä, mikä on tavoitevahvuutemme.

Perustoimintamme kokonaiskustannukset olivat 3.380.071,15 euroa.

II Sisällöntuotanto

Edunvalvontamme sisältö muodostui luotettavan tiedon ja perusteltujen näkökulmien tuottamisesta, jäsentemme tietojen ja näkemysten yhdistämisestä, alan kannan muodostamisesta ja lausuntojen antamisesta.

Sisällöntuotantomme puolestaan koostui:

  • työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaan sekä työeläkejärjestelmän talouteen liittyvästä tilastointi- ja analysointityöstä,
  • vakuutusmatematiikkaan liittyvistä tehtävistä ja tiedon tuottamisesta,
  • vireillä oleviin lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttamisesta.

Hyödynsimme sisältöjemme tuottamisessa laajasti jäsentemme tietoja, näkemyksiä ja asiantuntemusta.

Neuvottelukuntamme ja asiantuntijaryhmämme kokoontuivat vuoden aikana yhteensä 121 kertaa.

Tiedon kerääminen ja analysointi

Laadimme vuosineljänneksittäin seuraavat tilastot:

  • työeläkealan sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotto yhteenvetoina sekä suurimpien toimijoiden tiedot eriteltyinä
  • osaketuottosidonnaisen lisäeläkevastuun muutosta ennakoivan indeksin painokertoimet ja osaindeksien pisteluvut
  • työeläkevakuutuksien siirtoliiketilastot.

Tuotimme sijoitustilastomme myös ruotsiksi ja englanniksi.

Laadimme työeläkevakuuttajien sijoituksia käsittelevän sijoitusanalyysin neljännesvuosittain. Päivitimme myös verkkosivuiltamme löytyvät aineistot sijoitustuotoista sijoitusluokittain pitkällä aikavälillä. Lisäksi keräsimme työeläkevakuutusmaksujen perintään liittyvän tilaston puolivuosittain.

Julkaisimme vuoden aikana tiedot työeläkealan IT-kustannuksista vuodelta 2012. Toteutimme vastaavien selvityksen myös vuodelta 2013.

Teimme kaksi vertailevaa selvitystä työeläkevakuuttajien hallitusjäsenten palkkioista.

Tuotimme pyynnöstä taustaselvityksiä eläkeneuvotteluja käyneille työmarkkinajärjestöille. Selvityksemme koskivat tasausvastuun alarajaa, maksuluokkamallin kehittämistä ja vanhuuseläkkeiden rahastoinnin ikärajan laajentamista.

Toteutimme yhdessä Eläketurvakeskuksen (ETK) kanssa selvityksen kansainvälisestä vertailusta eläkevarojen sijoitustoiminnan sääntelyssä.

Lisäksi osallistuimme yhdessä ETK:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa Väestörakenne ja talouskehitys – ikäryhmät Suomen taloudessa -raportin laatimiseen. Osallistuimme myös Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA:n kustantaman Vakuutusoppi-teoksen kirjoittamiseen.

Laadimme yhdessä ETK:n kanssa työeläkevakuuttajien tilinpäätösten yhteenvedon vuodelta 2013.

Osallistuimme International Social Security Association ISSA:n Reserve Fund Monitor 2014 selvityk­seen toimittamalla tietoja Suomen työeläkejärjestelmän tuotoista ja sijoitusten kohdentumisesta.

Osallistuimme myös kansainväliseen tutkimusryhmään, joka selvitti syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vaikutusta elintasoon.

Laadimme yhdessä jäsentemme kanssa ohjeen esteellisyydestä työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkäreille.

Lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin vaikuttaminen

Osallistuimme aktiivisesti työeläkevakuuttajien vakavaraisuusuudistusta kehittävän sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmän ja sen alaisuudessa toimivan riskinkantoryhmän työhön. Jäsenemme olivat edustettuina myös kalibrointiryhmän työssä. Työryhmät päättivät työnsä kesän lopussa, jonka jälkeen vakavaraisuusuudistus siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi.

Tuotimme vakavaraisuusuudistukseen liittyvää materiaalia ja kartoitimme tarpeita siirtymäsäännöksille.

Osallistuimme myös eläkesäätiö- ja -kassalain uudistamista pohtivan STM:n työryhmän työhön sekä työeläkevakuuttajien asuntosijoittamisen velkavipusäännösten valmisteluun.

Avustimme valtiovarainministeriötä (VM) EU:n tasolla valmisteltua rahoitusmarkkinaveroa koskevassa Suomen kannanmuodostustyössä. Osallistuimme myös VM:n lainvalmisteluun koskien Yhdysvaltalaisen FATCA-lainsäädännön voimaansaattamista Suomen ja suomalaisten toimijoiden osalta.

Osallistuimme Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman (MOK) uudistamistyöhön.

Lausunnot ja asiantuntijakuulemiset

Annoimme yhteensä 25 lausuntoa eri ministeriöille, valiokunnille ja Finanssivalvonnalle.

Olimme 10 kertaa kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Kuulemistilaisuuksien aiheina olivat muun muassa hallintosääntely, vakavaraisuusuudistus, vieraan pääoman käyttö vuokra-asuntotuotannossa sekä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminta ja valvonta.

Tutkimukset ja selvitykset

Rahoitimme yhdessä Sitran kanssa Ajatushautomo Tänk:n toteuttaman perustuloselvityksen. Selvitys julkaistiin marraskuun lopussa.

Käynnistimme hankkeen EU-vaikuttamisen kohteiden selvittämiseksi yhteistyössä Jukka Ahtelan Ahtela Consulting Oy:n kanssa. Tavoitteenamme on tunnistaa Suomen työeläkejärjestelmän kannalta merkitykselliset EU-hankkeet.

III Jakelu

Jaoimme tuottamiamme edunvalvonnan sisältöjä eri kanavissa sidosryhmätyön, viestinnän, tilaisuuksien ja yhteiskunnallisen koulutuksen sekä työryhmätyöskentelyn kautta.

Kerroimme toiminnastamme ja näkemyksistänne 16 valtakunnallisella tiedotteella, 202 omilla verkko­sivuillamme julkaistulla uutisella ja 11 toimittamallamme uutiskirjeellä. Uutiskirjeellämme oli vuoden 2014 lopussa 1 570 tilaajaa. Julkaisimme kesäkuussa myös ruotsinkielisen teemauutiskirjeen.

Avasimme helmikuussa verkkosivuillamme oman Tela-blogin, jossa julkaisimme johtajiemme ja asiantuntijoidemme kirjoittamia kirjoituksia. Bloggauksia julkaistiin yhteensä 39 kertaa.

Tuotimme 10 työeläkejärjestelmän ajankohtaisia asioita käsittelevää asiantuntija-artikkelia sanoma-, aikakaus- ja järjestölehtiin.

Vahvistimme verkkosivujemme ruotsin- ja englanninkielistä sisältöä. Toteutimme verkkosivuistamme loppuvuodesta asiantuntija-arvion ja käyttäjäkyselyn.

Vuoden aikana esiinnyimme yhteensä noin 300 jutussa eri medioissa.

Toimimme aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Facebook-profiilissamme julkaisimme noin 300 tilapäivitystä ja Twitter-tilillämme noin 600 omaa twiittiä. Vuoden lopussa myös toimitus­johtajam­me liittyi Twitteriin työroolissaan.

Tammikuussa järjestimme asiantuntijaseminaarin ”Sosiaalipolitiikan muutos syventyvässä talous- ja rahaliitossa - mitä seuraa Suomelle?”. Keväällä järjestimme yhteiskunnallisen keskustelutilaisuuden teemalla ”Vapaaottelu vol. 2 – Moniääninen keskustelutilaisuus naisen työstä, tasa-arvosta ja työeläkejärjestelmästä”.

Lisäksi toimimme yhteistyökumppanina työeläkesijoittamista käsittelevässä seminaarissa Arvopaperi-lehden kanssa. Perustuloselvityksen julkistamisen yhteydessä järjestimme keskustelutilaisuuden yhdessä Sitran ja Tänk:n kanssa.

Tapasimme keskeisten sidosryhmiemme edustajia yli 650 kertaa. Painopisteenämme olivat työmarkkinapäättäjät ja kansanedustajat. Kutsuimme toimintavuoden aikana vieraaksemme Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien, Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja RKP:n eduskuntaryhmät. Osallistuimme seuraajana Keskustan, Kokoomuksen, RKP:n, SDP:n sekä Vihreiden puoluekokouksiin. Syksyllä tapasimme aktiivisesti myös poliittisia naisjärjestöjä.

Järjestimme vuoden aikana kuusi aamukahvitilaisuutta kansanedustajille. Tilaisuuksissa käsiteltiin työeläkealan lainsäädäntöhankkeita ja muita ajankohtaisia asioita.

Järjestimme uusille suomalaisille europarlamentaarikoille seminaarin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Seminaarin aiheena oli suomalainen työeläkejärjestelmä EU:ssa.

Syksyllä järjestimme toimistollamme Omenajuhlat sidosryhmillemme.

Vuoden lopulla käynnistimme verkkoaivoriihenä toteuttavan luotaamiskyselyn sidosryhmillemme teemalla ”Miltä näyttää tulevaisuutesi työuran jälkeen?”.

Yhteiskunnallinen koulutus

Yhteiskunnallinen koulutuksemme koostui työeläkekouluista, seminaareista sekä asiantuntijaluennoista. Järjestimme itse sekä yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteensä 90 tilaisuutta, joissa tavoitimme noin 3 300 kohderyhmiemme edustajaa. Tilaisuuksista viisi oli ruotsinkielistä. Koulutuksemme pääteemana oli eläkeuudistus ja sen tarve.

Koulutuksemme kohderyhmiä olivat:

  • työeläkevakuuttajien hallinto
  • työmarkkinajärjestöjen aktiivit ja liittojen toimihenkilöt
  • poliittiset päättäjät
  • nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen sekä poliittisten puolueiden aktiivit ja päättäjät
  • eläkeläisjärjestöjen hallinto ja toimihenkilöt (Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kautta).

Organisoimme yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK, Akava) kanssa maakuntiin suuntautuneen työeläkekoulukiertueen. Kiertueen tavoitteena oli tukea työmarkkinajärjestöjä kesken olevissa eläkeuudistusneuvotteluissa ja avata osallistujille eläkeneuvottelujen taustoja: miksi eläkeuudistusta tarvitaan, miksi työuria halutaan pidentää, ja riittävätkö rahat eläkkeiden maksuun.

Tavoitimme kiertueen aikana 350 ammattiliittojen toimihenkilöä, luottamushenkilöä sekä hallintoon kuuluvaa päättäjää ja aktiivia.

Hallintojäsenkoulutus

Järjestimme työeläkevakuuttajien hallinnon jäsenille koulutuskokonaisuuden, jonka teemoina olivat:

  • työeläkejärjestelmä osana sosiaaliturvajärjestelmää
  • työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta ja vakavaraisuus
  • toimialan lainsäädäntö, hallitustyöskentely ja valvonta.

Järjestimme myös kaksi hallinnon jäsenten täydentävää koulutusta. Ensimmäinen koulutus oli kohdennettu työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenille. Sen teemana olivat eläkeuudistus ja ajankohtaiset säädösmuutokset (hallintosääntely, vakavaraisuuslainsäädännön uudistus, työhyvinvointi/hoitokustannusosa). Toinen koulutus oli hallinnon jäsenten seminaari, jonka teemoina olivat sijoitustoiminta ja riskienhallinta.

Ministeriöiden ja muiden tahojen työryhmät

Olimme vuoden aikana mukana seuraavissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa:

STM:n alaiset työryhmät, neuvottelukunnat ja jaostot:

  • työeläkevakuuttajien vakavaraisuussääntelyä kehittävä työryhmä ja sen alaryhmät, erityisesti riskinkantoryhmä
  • eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain uudistamista selvittävä työryhmä
  • vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä tiedotustyöryhmä
  • kuntoutusasiain neuvottelukunta
  • työterveyshuollon neuvottelukunta
  • EU-asioiden valmistelujaostot
    • EU16 (vakuutuspalvelut)
    • EU25 (sosiaaliasiat)
    • EU 27 (henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset)
  • työsuojeluneuvottelukunnan Työhyvinvointifoorumi -jaosto

Erilaisten tutkimushankkeiden ohjausryhmät

  • luottoluokitustutkimuksen ohjausryhmä (PTT ja SP)
  • kansainvälistä eläkerahastojen sijoitussääntelyä selvittävä ryhmä (ETK ja Tela)
  • riskienmallinnushankkeen ohjausryhmä (STM:n ja Telan yhteinen)
  • työeläkealan ja muiden kiinteistösijoittajien sekä KTI Kiinteistötiedon yhteinen, kiinteistösijoitusten tuottoja ja riskejä kartoittavan tutkimushankkeen ohjausryhmä

Muut ryhmät ja toimikunnat

  • EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallinen valmistelu -työryhmä (VM)
  • kansallisen tulorekisterihankkeen ohjausryhmä (VM)
  • EU10 -valmistelujaos (rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet) (VM)
  • Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta ja työterveyshuoltoneuvottelukunta (Kela)
  • Kuntoutussäätiön hallitus (Kuntoutussäätiö)
  • finanssialan sektori ja vakuutusalan poolitoimikunta (Huoltovarmuuskeskus)
  • aktuaaritoimikunta (FK)
  • finanssimarkkinoilla toimivien kuuleminen (Fiva)

Kansainväliset ja eurooppalaiset työryhmät

  • OECD:n Working Party on Private Pensions -työryhmä
  • AEIP Solvency Working Group
  • AEIP:n Comission I – Coordinated Retirement Schemes (I pilarin eläkkeitä käsittelevä työryhmä)
  • AEIP:n Comission II – Pension Funds (eläkerahastoja käsittelevä työryhmä)