Työeläkejärjestelmän keskeiset sanat ja termit selitettynä.
Sanaston lähde: Eläkeuudistus.fi

E

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräisen eliniän nousuun. Kerroin lasketaan joka vuosi erikseen ikäluokalle, joka täyttää tuolloin 62 vuotta. Kertoimen perusteena ovat edellisten vuosien kuolevuustilastot.

Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Kertoimen eläkettä alentava vaikutus tasoittuu, kun jatkaa pitempään työelämässä.

Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. Kerroin ei koske ennen vuotta 1984 syntyneitä ikäluokkia.

Vuoden 2017 vahvistettu elinaikakerroin on 0,96344. Se pienentää 1955 syntyneiden kuukausieläkkeitä noin 3,7 prosenttia.

Elinaikakerrointa lievennetään, kun vanhuuseläkeikä on 65 vuotta eli vuoden 2027 jälkeen. Elinaikakertoimen lievennys koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeitä ja elinaikakerroin ulotetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen tulevaan aikaan.

Vanhuuseläkkeen osalta kunkin ikäluokan elinaikaluku lasketaan iässä, joka alittaa 1 vuodella alimman vanhuuseläkeiän. Työkyvyttömyyseläkkeisiin sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden elinaikakerrointa.

Elinajanodote

Elinajanodote tarkoittaa keskimääräistä vuosien määrää, jonka tietyn ikäinen henkilö elää, jos kuolleisuus säilyy ennallaan. Suomessa elinajanodotteen laskee Tilastokeskus.

Eläke

Eläke on säännöllinen tulo, jota saa työuran jälkeen. Eläke voi olla työeläke tai kansaneläke. Jos eläkkeen määrä on hyvin pieni, se voidaan maksaa kokonaan yhdellä kerralla.

Eläkeikä

Eläkeikä tarkoittaa ikää, jolloin vanhuuseläke alkaa. Vuoden 2017 alusta lähtien vanhuuseläkeikää korotetaan portaittain 63:sta kohti 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneiden alin eläkeikä on siten 63 vuotta 3 kuukautta. Eläkeikä nousee kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, jolloin vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Tavoitteena on pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde myös tulevaisuudessa samana kuin se on vuonna 2025. Mikäli tämän takia on tarpeen tarkistaa eläkeikärajoja, se toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2030. Korotus on enintään kaksi kuukautta vuodessa.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja asettuu jatkossa viisi vuotta vanhuuseläkeiän alarajan yläpuolelle, kuitenkin tasavuosina. Esimerkiksi jos ikäluokan vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta, yläikäraja on tasan 68 vuotta.

Joissakin valtion ja kuntien ammateissa voi olla

  • ammatillinen eläkeikä, joka on alempi kuin 63 vuotta
  • henkilökohtainen eläkeikä, joka ajoittuu 63–65 ikävuoden välille.

Eläkekarttuma / Eläkekertymä

Eläkekarttuma tarkoittaa työeläkkeen määrää, joka karttuu vuosittain työansioista. Eläkekarttuma ja eläkekertymä tarkoittavat samaa asiaa.

Vuoden 2017 alusta lähtien kaikissa ikäluokissa eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista 17 ikävuodesta lähtien. Myös eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu saman verran eläkettä.

Edellisestä poiketen 31.12.2025 saakka ikävälillä 53–62 vuotta eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa (siirtymäkauden korotettu karttuma).

Vuoden 2017 alusta lähtien eläkettä karttuu koko palkasta, eikä työeläkemaksun osuutta enää vähennetä eläkekertymää laskettaessa.

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläk­keel­le­siir­ty­mis­iän odo­te tarkoittaa ikää, jolloin 25- tai 50-vuo­tiaan odo­tetaan jäävän eläkkeelle. Se kuvaa siis jäljellä olevien työvuosien määrää ja ikää, jolloin elä­ke­mak­su­jen maksajas­ta tulee eläkkeen saaja.

Eläketurvakeskuksen kehittämä eläkesiirtymisiän odote ottaa huomioon myös työkyvyttömyyseläkkeet.

Eläkeoikeus

Työeläke perustuu ansioihin, joita on saatu työuran aikana. Oikeus työeläkkeeseen syntyy siis ansiotyöstä.

Eläkeoikeutta ei kuitenkaan synny ansiotyöstä, jota on tehty

  • alle 17-vuotiaana (1.1.2017 alkaen)
  • vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämisen jälkeen
  • ennen eläkelain voimaantuloa
  • ansioiden alarajaa vähemmän – vuonna 2017 eläkettä karttuu, jos palkka on vähintään 58,19 euroa kuukaudessa.

Eläkeputki

Eläkeputki eli työttömyysputki on suunnattu ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille. Se tarkoittaa, että työtön saa työttömyysturvaan lisäpäiviä 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Eläkeputki jatkuu, kunnes eläkeikä alkaa.

Lisäpäivät ovat mahdollisia, jos työssäoloaikaa on kertynyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on erilainen eri ikäryhmillä:

  • Vuosina 1950–1954 syntyneiden on täytettävä 59 vuotta ennen kuin 500 työttömyyspäivän enimmäisaika täyttyy
  • Vuosina 1955 ja 1956 syntyneiden alaikäraja on 60 vuotta
  • Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneiden alaikäraja on 61 vuotta.

Lisäpäivärahaa voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, kun täyttää 65 vuotta.

Eläkerahasto

Eläkerahastot tarkoittavat varoja, joita eläkelaitokset ovat sijoittaneet. Varat ovat peräisin työeläkevakuutusmaksuista ja tarkoitettu eläkkeiden maksamiseen.

Eläkkeellesiirtymisikä

Eläkkeellesiirtymisikä tarkoittaa ikää, jolloin henkilö siirtyy eläkkeelle. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää alentavat muun muassa nuorten työkyvyttömyyseläkkeet.

Etuusperusteinen eläkejärjestelmä

Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Tämä tarkoittaa, että eläke-etuuden

  • suuruus on sovittu etukäteen
  • perusteena on ansaittu palkka ja työtulo
  • rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan.

Eläkejärjestelmä on maksuperusteinen, jos eläke-etuuden suuruus perustuu eläkemaksujen ja niistä saatujen sijoitustuottojen yhteismäärään. Tällöin maksut ovat yleensä kiinteitä, ja etuus on joustava.

Esimerkiksi Sveitsissä, Puolassa ja Tanskassa käytännössä kaikki palkansaajat kuuluvat eläkejärjestelmiin, jotka ovat maksuperusteisia.

I

Indeksit ja indeksikorotus

Kaikki työeläkkeet tarkistetaan joka vuosi työeläkeindeksillä.

Työeläkeindeksiin vaikuttaa

  • hintojen kehitys 80 prosenttia
  • ansioiden kehitys 20 prosenttia.

Vuonna 2017 työeläkeindeksin pisteluku on 2534 (korotusta edellisvuodesta 0,6 %).

Työeläkelaitos käyttää palkkakerrointa, kun se määrittelee alkavan eläkkeen määrän. Palkkakertoimen avulla työuran aikaiset palkat ja työtulot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle.

Palkkakertoimessa

  • hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia
  • ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia.

Palkkakerroin vuonna 2017 on 1,389 (korotusta edellisvuodesta 1,2 %).

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain indeksit, jotka koskevat työeläkkeitä.

K

Kansaneläke

Kansaneläkettä voi saada henkilö, joka asuu Suomessa ja on täyttänyt 16 vuotta.

Täyden kansaneläkkeen voi saada vain, jos työeläkkeitä ei saa lainkaan tai niitä saa enintään 55,54 euroa kuukaudessa (vuonna 2017).

Täysi kansaneläke on vuonna 2017

  • 628,85 euroa kuukaudessa, jos asuu yksin
  • 557,79 euroa kuukaudessa, jos on avo- tai avioliitossa.

Työeläke pienentää kansaneläkettä – mitä suurempi henkilön työeläke on, sitä vähemmän hän saa kansaneläkettä.

Kansaneläkettä ei saa lainkaan, kun

  • elää yksin ja saa työeläkettä noin 1300 euroa
  • elää avio- tai avoliitossa ja saa työeläkettä noin 1158 euroa.

Karttumisprosentti

Karttumisprosentti on prosenttiluku, joka ilmaisee kuinka paljon eläkettä karttuu työansioista.

Vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön kaikille ikäluokille yhteinen 1,5 karttumaprosentti. Kuitenkin tilapäisesti 53 - 62-vuotiaiden karttumaproseentti on 1,7 vuosina 2017-25.

Eläkekertymä lasketaan suoraan vuosipalkka x karttumisprosentti.

Myös työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvän tulevan ajan karttumaprosentti on 1,5.

Kuntoutus

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta, joka estää työkyvyttömyyttä ja parantaa työssä jaksamista.

Erityyppistä kuntoutusta voivat järjestää myös

  • Kela ja työvoimatoimistot
  • sairaalat, terveyskeskukset ja kunta
  • tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

L

Lakisääteinen eläketurva

Eläkelait takaavat

  • työeläkkeen työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat eläkevakuutettuja
  • kansaneläkkeen Suomessa asuville, joiden työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan
  • takuueläkkeen , joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, jos kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä
  • perhe-eläkkeen leskille ja lapsille, jos perheen puoliso tai huoltaja kuolee.

Työeläke vähentää kansaneläkettä niin, että tietyn tulorajan jälkeen kansaneläkettä ei makseta lainkaan.

Lapseneläke

Lapseneläke on eläke, jota maksetaan alle 18-vuotiaalle, jos perheen vanhempi tai huoltaja kuolee.

Leskeneläke

Leskeneläkettä voi saada mies tai nainen, jonka aviopuoliso on kuollut. Leski voi saada tietyin edellytyksin eläkettä sekä työeläkelakien että kansaneläkelain perusteella.

Oikeus leskeneläkkeeseen syntyy avioliiton kautta. Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Avopuolison leski ei saa leskeneläkettä.

Lisäeläke

Lakiin perustuvan eläketurvan lisäksi työnantaja voi tarjota työntekijöilleen vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen. Lisäeläke lisää työntekijän eläkkeen määrää tai alentaa hänen eläkeikäänsä.

Lisäeläke voi olla

  • kollektiivinen lisäeläkevakuutus
  • ryhmäeläkevakuutus
  • kassan tai säätiön avulla järjestetty lisäeläke.

Katso erikseen: Rekisteröity lisäeläke.

Lykkäyskorotus

Vuoden 2017 alusta: Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, toisin sanoen ei ota eläkettä maksuun, niin karttunutta eläkettä tarkistetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista eläkeiän alarajan täyttämisen jälkeistä lykkäyskuukautta kohti eli 4,8 % vuodessa.

O

Osa-aikaeläke

Vuoden 2016 loppuun voimassaolleessa lainsäädännössä osa-aikaeläke tarkoitti eläkettä, jota saadessaan henkilö työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä oli sovittava työnantajan kanssa.

Vuoden 2017 alusta lähtien osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke (katso alempana).

Osatyökyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osaeläkkeenä, jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Osittainen vanhuuseläke (osittainen varhennettu vanhuuseläke)

Vuonna 2017 aiempi osa-aikaeläke poistuu, ja se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Siihen on oikeus 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.

Työntekijä voi ottaa maksuun halutessaan 25 tai 50 prosenttia siihen mennessä karttuneesta eläkkeestään, jota on tarkistettu elinaikakertoimella. Tätä eläkettä tarkistetaan vielä varhennusvähennyksellä, jonka suuruus on 0,4 prosenttia kuukautta kohti. Vähennys jää pysyväksi eli vaikuttaa myös lopulliseen vanhuuseläkkeeseen. Osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja eläkkeeseen ei liity palkka- eikä työaikaseurantaa.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 ikävuoteen vuoden 2025 alusta.

P

Palkkakerroin

Palkkakerrointa tarvitaan, kun lasketaan alkavan työeläkkeen määrää. Palkkakertoimen avulla työuran aikana ansaitut palkat ja työtulot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle.

Kertoimessa

  • ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia
  • hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia.

Palkkakerroin vuonna 2017 on 1,389 (korotusta edellisvuodesta 1,2 %).

Perhe-eläke

Perhe-eläke turvaa toimeentuloa, jos perheen puoliso tai huoltaja kuolee. Perhe-eläkkeeseen on oikeus leskellä sekä lapsella, joka on alle 18-vuotias.

Perhe-eläke jakaantuu leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Rekisteröidyn parisuhteen puolisolla on sama oikeus leskeneläkkeeseen kuin aviopuolisolla. Avopuolison leski ei saa leskeneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeeseen vanhempien siviilisääty ei vaikuta.

R

Rekisteröity lisäeläke

Työantajat ovat voineet parantaa rekisteröidyn lisäeläkkeen avulla työntekijöiden eläketurvaa. Rekisteröity lisäeläke lisää eläkkeen määrää tai alentaa eläkeikää.

Uusia lisäeläkkeitä ei voi enää rekisteröidä, mutta vanhat ovat edelleen olleet voimassa. Rekisteröityjen lisäeläkkeiden voimassaolo päättyi kokonaan vuoden 2016 lopussa. Tämä ei vaikuta eläkkeisiin, jotka ovat maksussa. Lakkautus ei myös vaikuta lisäeläkkeen määrään, joka ehtii kertyä työntekijälle ennen kuin järjestelmä päättyy.

S

Sosiaalietuusjakso

Sosiaalietuusjakso tarkoittaa aikaa, jolta henkilö saa sellaista sosiaalietuutta, josta karttuu eläkettä.

Tätä toiselta nimeltään palkatonta aikaa ovat esimerkiksi ajanjaksot, joilta saa

  • vanhempainrahaa
  • sairauspäivärahaa
  • työttömyyspäivärahaa.

T

Takuueläke

Takuueläke takaa vähimmäiseläkkeeksi 760,26 euroa kuukaudessa (2017). Jos eläkkeensaajan muut yhteenlasketut eläketulot jäävät tämän summan alle, takuueläke paikkaa puuttuvan määrän. Takuueläkkeen myöntää ja maksaa Kela.

Takuueläkettä ei makseta henkilölle, joka saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Eläkeuudistuksen myötä takuueläkettä ei makseta myöskään henkilölle, joka saa pelkästään osittaista varhennettua vanhuuseläkettä tai työuraeläkettä.

Takuueläke on korvannut maahanmuuttajien erityistuen.

Työeläke

Työeläkettä alkaa kertyä vuoden 2017 alusta lähtien 17-vuotiaana. Yrittäjille eläkettä alkaa kertyä 18 ikävuodesta lähtien. Eläke muodostuu ansioista, joita saa työuran aikana palkkatyössä ja yrittäjänä. Eläkettä karttuu myös joiltakin palkattomilta ajoilta.

Työeläkkeen perusteella muodostuvat myös työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke.

Työeläkkeitä hoitavat ja maksavat työeläkelaitokset, joita ovat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat.

Kelan maksama kansaneläke ja takuueläke takaavat toimeentulon, jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan.

Työeläkeindeksi

Työeläkeindeksin avulla eläkkeissä huomioidaan kuluttajahintojen ja ansiotason muutokset. Kaikki eläkkeet tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa

  • hintojen kehitys painottuu 80 prosentilla
  • palkkojen kehitys painottuu 20 prosentilla.

Työeläkeindeksi vuonna 2017 on 2534 (korotusta edellisvuodesta 0,6 %).

Työeläkelait

Työeläkelakeja ovat

  • TyEL – työntekijän eläkelaki
  • JuEL - julkisten alojen eläkelaki
  • YEL – yrittäjän eläkelaki
  • MYEL – maatalousyrittäjän eläkelaki
  • MEL – merimieseläkelaki.

Lisäksi on myös muita eläkelakeja, mutta ne koskevat melko pieniä ryhmiä.

Työeläkelaitos

Työeläkelaitos hoitaa ja maksaa työeläkkeitä. Eläkelaitos voi olla eläkeyhtiö, eläkesäätiö, eläkekassa tai alakohtainen eläkelaitos.

Työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle työeläkelaitokselle. Järjestelmän yhteisiä asioita hoitaa Eläketurvakeskus (ETK). Työeläkelaitosten edunvalvonnasta huolehtii Työeläkevakuuttajat Tela.

Työeläkemaksu

Työeläkemaksu on lakisääteinen vakuutusmaksu, jolla rahoitetaan työeläkkeitä.

Työeläkemaksua maksavat yksityisten ja julkisten alojen työnantajat ja työntekijät. Työnantaja huolehtii työntekijöiden vakuuttamisesta ja maksaa työntekijän eläkemaksun suoraan palkasta.

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät huolehtivat työeläkemaksuistaan itse. He maksavat työtulosta eläkevakuutusmaksua omalle työeläkelaitokselle.

Työeläkeote

Työeläkelaitokset postittavat työeläkeotteen joka kolmas vuosi 18–67-vuotiaille, jotka asuvat Suomessa. Työeläkeotteen voi helpoiten tarkistaa verkossa. Sähköisen työeläkeotteen saa omilla pankkitunnuksilla.

Työeläkeotteessa näkyvät

  • toistaiseksi kertyneet ansiot, joista työeläke aikanaan lasketaan
  • eläke, joka on kertynyt palkattomalta ajalta, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahan, vanhempainrahan ja opiskeluajan jaksoilta.

Jos työeläkeotteen tiedoissa on korjattavaa, asiasta kannattaa ilmoittaa välittömästi otteen lähettäneelle työeläkelaitokselle.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos sairaus tai vamma estää työnteon.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu

  • eläkkeestä, joka on ehtinyt kertyä työuran aikana
  • niin sanotusta tulevan ajan eläkkeestä.

Tulevan ajan eläke tarkoittaa oletettua aikaa, jonka henkilö olisi voinut työkykyisenä työskennellä vanhuuseläkeikään asti.

Työuraeläke

Työkyvyttömyyseläkettä täydennetään vuonna 2017 pitkän työuran tehneille, 63 vuotta täyttäneille tarkoitetulla työuraeläkkeellä. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura (38 vuotta) ja heikentynyt työkyky voivat oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä riippumatta siitä, mikä on oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä.

Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty vähäisin poikkeuksin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Tällaiseen työuraan katsotaan kuuluvan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakauden enintään 3 vuoden ajalta.

V

Vanhuuseläkeikä

Katso sanaston kohta Eläkeikä.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Vapaaehtoinen eläkevakuutus on eläkevakuutus, jonka yksityishenkilö maksaa yleensä kokonaan itse. Samalla se on pitkäaikaisen säästämisen muoto.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus mahdollistaa, että eläkkeelle voi päästä aikaisemmin tai eläke on parempi kuin ansaittu työeläke.

Varhaiseläke

Varhaiseläkkeiksi kutsutaan eläkkeitä, jotka alkavat ennen vanhuuseläkettä. Vuoden 2017 alusta lähtien myönnettäviä varhaiseläkkeitä ovat

  • työkyvyttömyyseläke
  • työuraeläke
  • osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Varhennusvähennys

Vuoden 2017 alusta lähtien varhennusvähennys liittyy osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (katso sanaston kohta Osittainen varhennettu vanhuuseläke). Maksettavaa eläkettä tarkistetaan 0,4 prosentin varhennusvähennyksellä jokaista kuukautta kohti eli 4,8 % vuodessa. Vähennyksen vaikutus on pysyvä.

Y

Yrittäjän työtulo

Yrittäjän työtulo on vuotuinen työtulo, jonka eläkelaitos on vahvistanut yrittäjän eläkevakuutukseen eli YEL-vakuutukseen. Yrittäjä maksaa työtulostaan eläkevakuutusmaksut, jonka perusteella eläke karttuu.

Yrittäjän työtulon pitää olla yrittäjän työpanoksen mukainen. Työtulon on vastattava palkkaa, jota yrittäjän työstä pitäisi maksaa ulkopuoliselle työntekijälle.