Työeläkekuntoutus on vakuutetun kannalta mahdollisuus saada tukea työelämässä jatkamiselle, työnantajalle keino hallita työkyvyttömyyden kustannuksia ja työeläkejärjestelmälle konkreettinen tapa vaikuttaa työurien pidentymiseen.

Miksi työeläkekuntoutusta?

  • Turvataan vakuutetulle mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta.
  • Tuetaan työntantajien tarvetta huolehtia henkilöstön sairausperusteisista riskeistä ja henkilöstön riittävyydestä.
  • Tuetaan työeläkevakuuttajien yleistä yhteiskunnallista tavoitetta työurien pidentämisestä ja työeläkemaksujen nousupaineiden hillitsemisestä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa.

Kuntoutujien määrä kasvussa

Työeläkekuntoutus on vakiinnuttanut asemansa työpaikkojen tärkeimpänä ammatillisen kuntoutuksen toimijana. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta ja vuonna 2011 kuntoutukseen osallistui jo lähes 11 000 henkilöä.

Kuntoutujat vuosina 1992-2011

Yleisin kuntoutusmuoto oli työpaikkakuntoutus, joka useimmiten tarkoittaa työkokeilua pitkältä sairaslomalta omaan työhön palattaessa. Työkokeilun aikana työnteko voidaan aloittaa osapäiväisesti ja kevennetysti, ja rauhassa tutkailla omia voimavaroja sekä perehtyä työpaikan kenties muuttuneisiin käytäntöihin. Työkokeilu kestää tyypillisesti kolme kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää aina kuuteen kuukauteen asti. Uuden työtehtävän opetteleminen voidaan tehdä myös työhönvalmennuksena, joka yleensä on työkokeilua pidempi työssä oppimisjakso.

Ammatillinen uudelleenkoulutus on tarpeen tilanteissa, joissa vakuutettu ei terveydentilan vuoksi pysty enää jatkamaan aiemmassa ammatissaan. Uudelleenkoulutuksen suhteellinen osuus työeläkekuntoutuksessa on vähentynyt kuntoutujien kokonaismäärän kasvaessa vaikka koulutuksessa olevien lukumäärä onkin kasvanut.

Jos entiseen työpaikkaan palaaminen ei ole mahdollista, kuntoutujalle voidaan osoittaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja sen läpiviemiseen tueksi työvalmentaja tai muu kuntoutuksen palveluntuottaja, mikä kirjautuu kuntoutuspalvelujen käyttöjakaumatilastossa tutkimukseksi.

Kuntoutuspalvelujen käyttöjakauma 2005-2011 -kuva

Työeläkekuntoutuksen tuloksellisuus parantunut

Työeläkekuntoutus on volyymien kasvusta huolimatta säilyttänyt ja itse asiassa parantanut tuloksellisuuttaan. Vuonna 2011 kuntoutuksen päättäneistä 64 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Näitä voidaan kaikkia pitää onnistuneina kuntoutustapauksina, jolloin siis 79 prosenttia kuntoutuksista päättyi onnistuneesti. Vain 8 prosenttia kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. 13 prosentin kohdalla kuntoutuksen lopputulokseksi kirjattiin muu lopputilanne, mikä tarkoitti mm. kuntoutuksen keskeytymistä ja perhevapaalle siirtymistä.

Päättyneet kuntoutusohjelmat vuosina 2001-2011 -kuva

Jos kuntoutus käynnistyy sairausvakuutuksen päivärahakaudella tai jo ennen sitä, kuntoutuksen tulokset ovat paremmat verrattuna tilanteeseen, jossa kuntoutus käynnistyy vasta kuntoutustuen alkamisen jälkeen. Silti myös viime mainitussa ryhmässäkin tulokset ovat hyvät, sillä vain 18 prosenttia tämän ryhmän kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä edelleen täydellä kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Päättyneet kuntoutusohjelmat taustan mukaan 2002-2011 -kuva

Hakemusten hylkäysosuus vakiintunut

Kuntoutushakemusten hylkäysosuus on viime vuosina vakiintunut 18 prosenttiin huolimatta hakemusten lukumäärään kasvusta.

Kuntoutusmyöntö ja hylkäysprosentit 2004-2011 -kuva

Kuntoutus kannattaa, jos se johtaa työllistymiseen vähintään 1,6 vuoden ajaksi

Työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 82 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että työeläkejärjestelmä maksoi saman vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä yhteensä 2,3 miljardia euroa. Työeläkekuntoutuksen kustannuksista 87 prosenttia aiheutui kuntoutuksen aikaisesta toimeentuloturvasta ja suoranaisten kuntoutuskustannusten osuus oli selvästi vähäisempi. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana työeläkevakuuttajien oman kuntoutushenkilöstön kustannuksia.

Kuntoutuskustannukset 1992-2011 -kuva

Vuonna 2011 päättyneiden kuntoutusohjelmien kokonaishinta oli 64 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 13 900 euroa päättynyttä kuntoutusohjelmaa ja 19 400 euroa työhön johtanutta kuntoutusohjelmaa kohti. Kun lukua verrataan keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksiin vuonna 2011, voidaan todeta onnistuneen kuntoutusohjelman kustannusten olevan 1,6 -kertaiset työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuntoutukseen käytetty raha tulee takaisin, jos kuntoutus johtaa työllistymiseen vähintään 1,6 vuoden ajaksi.

Onnistuneen kuntoutuksen hinta 2002-2011 -kuva

Lisätietoja

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
Puh 010 244 7574, jukka.kivekas(at)varma.fi

Eläketurvakeskuksen tilastoraportti 03/2012: Työeläkekuntoutus vuonna 2011