Työeläkekuntoutus on vakuutetun kannalta mahdollisuus saada tukea työelämässä jatkamiselle, työnantajalle keino hallita työkyvyttömyyden kustannuksia ja työeläkejärjestelmälle konkreettinen tapa vaikuttaa työurien pidentymiseen.

Työeläkekuntoutuksella

  • turvataan vakuutetuille mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta
  • Tuetaan työnantajien tarvetta huolehtia henkilöstön sairausperusteisista riskeistä ja henkilöstön riittävyydestä
  • tuetaan työeläkevakuuttajien yleistä yhteiskunnallista tavoitetta työurien pidentämisestä ja työeläkemaksujen nousupaineiden hillitsemisestä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa

Työeläkekuntoutus on vakiinnuttanut asemansa työpaikkojen tärkeimpänä ammatillisen kuntoutuksen toimijana. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta ja v. 2012 kuntoutukseen osallistui jo yli 11 000 henkilöä. Yleisin kuntoutusmuoto oli työpaikkakuntoutus, joka useimmiten tarkoittaa työkokeilua pitkältä sairaslomalta omaan työhön palattaessa.

Ammatillinen uudelleenkoulutus on tarpeen tilanteissa, joissa vakuutettu ei terveydentilan vuoksi pysty enää jatkamaan aiemmassa ammatissaan. Uudelleenkoulutuksen suhteellinen osuus työeläkekuntoutuksessa on vähentynyt kuntoutujien kokonaismäärän kasvaessa vaikka koulutuksessa olevien lukumäärä onkin kasvanut.

Jos entiseen työpaikkaan palaaminen ei ole mahdollista, kuntoutujalle voidaan osoittaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja sen läpiviemiseen tueksi työvalmentaja tai muu kuntoutuksen palveluntuottaja, mikä kirjautuu kuntoutuspalvelujen käyttöjakaumatilastossa selvitykseksi.

Kuntoutujat vuosina 1992-2012 iän mukaan

Kuntoutuspalvelujen käyttöjakauma (%) vuosina 2006-2012

Kuntotuksen välitön tulos vuosina 2003-2012

Kuntoutuksen välitön tulos vuosina 2003-2012

Työeläkekuntoutus on volyymien kasvusta huolimatta säilyttänyt ja itse asiassa parantanut tuloksellisuuttaan. V. 2012 kuntoutuksen päättäneistä 64 % oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 % muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 % osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Näitä voidaan kaikkia pitää onnistuneina kuntoutustapauksina, jolloin siis 79 % kuntoutuksista päättyi onnistuneesti. Vain 8 % kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. 13 %:n kohdalla kuntoutuksen lopputulokseksi kirjattiin muu lopputilanne, mikä tarkoitti mm. kuntoutuksen keskeytymistä ja perhevapaalle siirtymistä.

Jos kuntoutus käynnistyy sairausvakuutuksen päivärahakaudella tai jo ennen sitä, kuntoutuksen tulokset ovat paremmat verrattuna tilanteeseen, jossa kuntoutus käynnistyy vasta kuntoutustuen alkamisen jälkeen. Silti myös viime mainitussa ryhmässä tulokset ovat hyvät, sillä vain 18 % tämän ryhmän kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä edelleen täydellä kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kuntoutuskustannukset vuosina 1992-2012
Onnistuneen kuntoutuksen hinta vuosina 2003-2012

Lisätietoja

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
Puh 010 244 7574, jukka.kivekas(at)varma.fi

Eläketurvakeskuksen tilastoraportti 07/2013: Työeläkekuntoutus vuonna 2012