Työeläkekuntoutus tarjoaa vakuutetulle mahdollisuuden saada tukea työelämässä jatkamiselle, työnantajalle keinon hallita työkyvyttömyyden kustannuksia ja työeläkejärjestelmälle konkreettisen tavan vaikuttaa työurien pidentymiseen.

Työeläkekuntoutuksella

  • turvataan vakuutetuille mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta
  • tuetaan työnantajien tarvetta huolehtia henkilöstön sairausperusteisista riskeistä ja henkilöstön riittävyydestä
  • tuetaan työeläkevakuuttajien yleistä yhteiskunnallista tavoitetta työurien pidentämisestä ja työeläkemaksujen nousupaineiden hillitsemisestä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa

Työeläkekuntoutus on vakiinnuttanut asemansa työpaikkojen tärkeimpänä ammatillisen kuntoutuksen toimijana. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta ja vuonna 2013 kuntoutukseen osallistui jo yli 13 000 henkilöä. Yleisin kuntoutusmuoto oli työpaikkakuntoutus, joka useimmiten tarkoittaa työkokeilua pitkältä sairaslomalta omaan työhön palattaessa.

Ammatillinen uudelleenkoulutus on tarpeen tilanteissa, joissa vakuutettu ei terveydentilansa vuoksi pysty enää jatkamaan aiemmassa ammatissaan. Uudelleenkoulutuksen suhteellinen osuus työeläkekuntoutuksessa on vähentynyt kuntoutujien kokonaismäärän kasvaessa, mutta määrällisesti koulutus on säilyttänyt entisen tasonsa.

Jos entiseen työpaikkaan palaaminen ei ole mahdollista, kuntoutujalle voidaan osoittaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja sen läpiviemiseen tueksi työvalmentaja tai muu kuntoutuksen palveluntuottaja, mikä kirjautuu kuntoutuspalvelujen käyttöjakaumatilastossa selvitykseksi. Selvitysten osuus kuntoutustilastossa on jatkanut kasvuaan.

Kuntoutujat vuosina 1992-2013 iän mukaan

Kuntoutustoimenpiteiden käyttöjakauma (%) vuosina 1992-2013

Tilanne kuntoutuksen jälkeen vuosina 2004-2013

Tilanne kuntoutuksen jälkeen vuosina 2004-2013

Työeläkekuntoutus on volyymien kasvusta huolimatta säilyttänyt tuloksellisuutensa. Vuonna 2013 kuntoutuksen päättäneistä 62 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 11 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 6 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Näitä voidaan kaikkia pitää onnistuneina kuntoutustapahtumina, jolloin siis 79 prosenttia kuntoutuksista päättyi onnistuneesti. Vain 8 prosenttia kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. 14 prosentin kohdalla kuntoutuksen lopputulokseksi kirjattiin muu lopputilanne, mikä tarkoitti muun muassa kuntoutuksen keskeytymistä ja perhevapaalle siirtymistä.

Jos kuntoutus käynnistyy sairausvakuutuksen päivärahakaudella tai jo ennen sitä, kuntoutuksen tulokset ovat paremmat verrattuna tilanteeseen, jossa kuntoutus käynnistyy vasta kuntoutustuen alkamisen jälkeen. Silti myös viime mainitussa ryhmässä tulokset ovat hyvät, sillä vain 19 prosenttia tämän ryhmän kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä edelleen täydellä kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kuntoutuksen kustannukset vuosina 1992-2013

Lisätietoja

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs, Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
Puh 010 244 7574, jukka.kivekas(at)varma.fi

Eläketurvakeskuksen tilastoraportti 5/2014: Työeläkekuntoutus vuonna 2013