Työeläkekuntoutus tarjoaa työntekijälle tai yrittäjälle mahdollisuuden jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta. Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee työurien pidentämistä.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tilastoraportin mukaan työeläkekuntoutuksen käyttö on jatkanut kasvuaan myös vuonna 2014. Viime vuonna työeläkekuntoutusta sai 13 607 henkilöä, missä oli kasvua edellisvuodesta viisi prosenttia. Valtaosa kuntoutujista (75 prosenttia) tuli työelämästä ja enemmistö (53 prosenttia) heistä oli naisia.

Työeläkekuntoutettujen keski-ikä on hiljalleen ollut nousussa, mikä heijastelee tehostunutta työterveystoimintaa ja työurien pidentymistä. Viime vuonna keski-ikä oli 47 vuotta.

Kuntoutujat vuosina 1992-2014 iän mukaan

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisin tausta työeläkekuntoutukselle

Työeläkekuntoutuksen edellytyksenä on lääketieteellisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna yli puolella (53 prosentilla) kuntoutusta saaneilla diagnoosina olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 19 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja 28 prosentilla muut sairaudet.

Yleisin työeläkekuntoutuksen muoto ovat kuntoutujan työskentelyedellytysten jatkumiseen omalla työpaikalla tähtäävät toimenpiteet, kuten työkokeilut vanhaan tai muokattuun työtehtävään ja työhönvalmennus. Näitä oli vuoden 2014 kuntoutuksista 41 prosenttia. Kokonaan uuteen työhön kouluttautumista työeläkelaitokset kustansivat 27 prosentille kuntoutusta saaneista.

Työhön palanneiden osuus hyvällä tasolla

Vuonna 2014 päättyneistä kuntoutusohjelmista 65 prosenttia johti kuntoutujan palaamiseen työhön. Työelämästä suoraan kuntoutukseen tulleiden kohdalla tämä osuus oli luonnollisesti suurempi (69 prosenttia).

Tilanne kuntoutuksen jälkeen vuosina 2004-2014

Panostukset työeläkekuntoutukseen pienentävät työkyvyttömyyseläkemenoja

Työeläkelaitokset kustansivat erilaisia työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä vuonna 2014 yhteensä 112 miljoonalla eurolla. Siitä kuntoutettavien toimeentulokorvausten osuus oli 97 miljoonaa euroa ja kuntoutuspalveluiden kustannusosuus 15 miljoonaa euroa. Keskimääräinen kuntoutusajan toimeentuloturvakorvaus oli suuruudeltaan 2 357 euroa kuukaudessa.

Työeläketalouden kannalta työeläkekuntoutukseen käytetyt rahat tulivat takaisin pienempinä työkyvyttömyyseläkemenoina, jos kuntoutujat kykenivät jatkamaan työelämässä kuntoutuksen avulla vajaat kaksi vuotta. Kuntoutujien kannalta hyöty oli luonnollisesti suurempi kohentuneena työkykynä ja parantuneena elämänlaatuna sekä suurempana eläkekertymänä.

Kuntoutuksen kustannukset vuosina 1992-2014

Yllämainitut tietojen ja tilastokuvien lähde:
Eläketurvakeskuksen tilastoraportti 5/2015: Työeläkekuntoutus 2014