Työeläkekuntoutus tarjoaa työntekijälle tai yrittäjälle mahdollisuuden jatkaa työssä sairaudesta huolimatta. Työeläkekuntoutus palvelee myös työnantajia ja koko yhteiskuntaa: työnantajalle se antaa mahdollisuuden turvata henkilöstön riittävyys ja keinon hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee osaltaan työurien pidentämisen tavoitetta.
Työeläkekuntoutukseen osallistui viime vuonna lähes 16 000 henkilöä, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore tilastoraportti. Määrä on kasvanut tasaisesti pitkin 2000-lukua. Vuoteen 2015 verrattuna kuntoutujien määrä kasvoi yhdeksällä prosenttiyksiköllä.
Kaikkien kuntoutujien keski-ikä vuonna 2016 oli 47 vuotta. 60 prosenttia kuntoutujista oli vähintään 45 vuotta täyttäneitä. Naisten osuus työeläkekuntoutukseen osallistuneista oli 54 prosenttia.
Vuonna 2015 astui voimaan lainmuutos, joka edellyttää työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettavaa ennakkopäätöstä työeläkekuntoutuksen edellytyksistä. Vuonna 2016 työeläkevakuuttajat antoivat työkyvyttömyysratkaisun yhteydessä reilu 5 200 kuntoutuksen ennakkopäätöstä. Niiden pohjalta saman vuoden aikana alkaneita kuntoutuksia oli reilu 1 000. Uudella käytännöllä oli myönteinen vaikutus sekä vähentyneisiin työkyvyttömyysratkaisuihin että kasvaneisiin työeläkekuntoutuspäätöksiin.
Työhön palanneiden osuus vakaalla tasolla
Valtaosa kuntoutujista (77 %) oli kuntoutuksen aloittaessaan työelämässä tai työttömänä. Loppuosa kuntoutujista (23 %) aloitti kuntoutuksen eläkkeeltä tai kuntoutustuelta (määräaikainen työkyvyttömyyseläke).
Työhön palanneiden kuntoutujien osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintunut noin 60 prosentin tasolle. Vastaavasti täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pysynyt alle 10 prosentissa. Vuonna 2016 työeläkekuntoutuksen päättäneistä 59 prosenttia palasi työhön, 8 prosenttia jatkoi opiskelua tai jäi työttömäksi, 18 prosenttia keskeytti kuntoutuksen, 7 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja 8 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työstä kuntoutukseen osallistuneista 65 prosenttia palasi kuntoutusjakson jälkeen työhön, kun eläkkeeltä kuntoutukseen osallistuneiden vastaava osuus oli 42 prosenttia.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus yleisin diagnoosi
Työeläkekuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on lääketieteellisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikista kuntoutujista yli puolella (51 %) diagnoosina oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Toiseksi yleisin (20 %) sairauspääryhmä oli mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt.
Työeläkekuntoutuksen yleisin muoto oli työpaikkakuntoutus, eli esimerkiksi työkokeilut vanhaan tai muokattuun työtehtävään. Sen osuus viime vuoden kuntoutuksista oli 38 prosenttia. Työpaikkakuntoutuksella tähdätään kuntoutujan työskentelyedellytysten jatkumiseen omalla työpaikalla. Kokonaan uuteen työhön kouluttautumista työeläkevakuuttajat kustansivat 28 prosentille kuntoutujista. Mikäli entiseen työpaikkaan palaaminen ei ole mahdollista, kuntoutujalle voidaan osoittaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja sen läpiviemiseen tueksi työvalmentaja tai muu kuntoutuksen palveluntuottaja, mikä kirjautuu kuntoutuspalvelujen käyttöjakaumatilastossa selvitykseksi. Näiden selvitysten osuus viime vuonna oli 34 prosenttia.
Kuntoutus kannattaa, jos se johtaa vähintään reilun kahden vuoden työllistymiseen
Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 140 miljoonaa euroa. Valtaosa kustannuksista (119 miljoonaa euroa) muodostui kuntoutusajan toimeentulokorvauksista (kuntoutusavustus, kuntoutusraha ja kuntoutuskorotus). Erilaisista kuntoutuspalvelukuluista eli selvitys-, työpaikka- koulutus ja muista kuntoutuskuluista muodostui 21 miljoonan euron kulut. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 14 prosenttia. Keskimääräinen kuntoutusajan toimeentulokorvaus oli suuruudeltaan 2 453 euroa kuukaudessa.
Työeläkekuntoutus hyödyttää kuntoutujaa kohentuneena työkykynä, parempana elämänlaatuna, pidentyvinä työurina sekä aikanaan myös parempina työeläkkeinä. Työeläketalouden kannalta sijoitus työeläkekuntoutukseen tulee takaisin pienempinä työkyvyttömyyseläkemenoina.
Onnistuneen kuntoutuksen keskimääräinen kokonaiskustannus viime vuonna oli 26 000 euroa. Onnistuneeksi kuntoutukseksi katsotaan sellainen, jossa kuntoutuja palaa työelämään, jatkaa opiskelua tai siirtyy työnhakijaksi. Mikäli onnistuneen kuntoutuksen kustannusta verrataan keskimääräiseen eläkekustannukseen (vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeellä siirtyneillä noin 12 500 euroa vuodessa), voidaan todeta kuntoutuksen olevan kannattavaa, mikäli kuntoutuja jatkaa työelämässä vähintään reilu kaksi vuotta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden lasku pysähtynyt
Samanaikaisesti kun työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut, on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vastaavasti alentunut. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärä vuoden 2016 lopussa oli hieman alle 153 000 henkilöä. Vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi alle 19 000 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden määrän lasku näyttää nyt pysähtyneen, kun lukema on viimeiset kolme vuotta ollut suurin piirtein samalla tasolla.
Mikäli työeläkekuntoutukseen osallistuvien määrä jatkaa nykyisen kaltaista kehittymistään, on lähitulevaisuudessa kuitenkin odotettavissa tilanne, jossa työeläkekuntoutuksessa olevien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän. Joidenkin työeläkevakuuttajien kohdalla tällainen käänne on jo tapahtunut.
Työkyvyttömyyden yleisin aiheuttaja viime vuonna oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (34 %). Toiseksi yleisin sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (28 %), jonka osuus on kuitenkin ollut laskusuunnassa 2000-luvun lopusta alkaen.
Lisätietoja:
Eläketurvakeskuksen tilastoja 07/2017: Työeläkekuntoutus vuonna 2016
Eläketurvakeskus: Työeläkekuntoutus 2016, kuvapaketti