Ajankohtaisseminaarimme luotasi pääomamarkkinaunionihanketta

22.11.2016

Mistä on kyse EU-komission pääomamarkkinaunionihankkeessa? Entä miltä hanke näyttää tällä hetkellä työeläkealan näkökulmasta? Järjestimme näistä aiheista viime viikolla tiiviin seminaarin, jossa tarkempaan käsittelyyn otettiin tuore joukkorahoituslaki. Sijoittamisen tulevaisuuden visioita pohdiskeltiin myös lohkoketjuteknologian kautta. Seminaarimme oli suunnattu sijoitus- ja EU-asioiden ympärillä toimivien toimikuntiemme jäsenille.

Euroopan komission pääomamarkkinaunionihanke on jatkumoa EU:n sisämarkkinoiden kehittämiselle. Käytännössä se on laaja hankekokonaisuus, joka uudistaa ja nivoo yhteen EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Tavoitteena on työllisyyden ja talouden kasvu.

PK-yrityksistä talouskasvun moottoreita

Pääomamarkkinaunionihankkeessa kasvuun tähdätään kehittämällä ja tehostamalla rajat ylittäviä pääoma- ja yhteismarkkinoita sekä luomalla sijoitusmahdollisuuksia. Yritystoiminnan tasolla tämä merkitsee sitä, että erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille olisi tarjolla aiempaa monipuolisempia rahoituskanavia.

– PK-yrityksistä haetaan yhtä Euroopan talouskasvun moottoria ja haasteena on niiden riippuvuus pankkirahoituksesta ja vaikeudet saada sitä, totesi Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

– Suomessa ja Euroopassa eläketoimijoiden suhtautuminen hankkeeseen on ollut varovaisen optimistista. Hanketta seurataan niin arvopaperimarkkinoiden kuin politiikan ja lainsäädännön näkökulmista. Euroopassa on pääomamarkkinaunionin sisältämistä hankkeista puhuttanut myös henkilökohtaisten eläketuotteiden sisämarkkinoiden kehittäminen. Siinä yritetään muun muassa saada EU-kansalaisten pankkitileillä makaavat rahat tukemaan työllisyyttä ja taloutta, Pelkonen kertoi.

Yhteismarkkinassa ei kyse vain lainsäädännöstä

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju ja finanssineuvos Jyrki Knuutinen listasivat nyt vireillä olevia toimenpiteitä ja selvitysprojekteja, jotka ovat Suomen ja suomalaisen eläkealan kannalta kiinnostavia.

Komissio valmistelee selvityksiä joukkorahoituksesta, joukkolainamarkkinoiden kehityksestä ja rajat ylittävän sijoittamisen esteistä. Meneillään on myös yrityssaneerauksia koskevan maksukyvyttömyyslainsäädännön yhtenäistäminen. Tärkeää on arvioida, mitä vaikutuksia tehdyllä ja tulevalla sääntelyllä on talouskasvuun ja työllisyyteen. EU-komissiossa onkin tekeillä laajempi selvitys finanssikriisin jälkeen tehdyn yhteisen sääntelyn vaikutuksista.

– Yhteismarkkinassa ei ole kyse vain lainsäädännöstä vaan laajemmasta yhteisestä työstä ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta, Harju muistutti.

Joukkorahoituslaki voi avata uusia mahdollisuuksia myös työeläkesijoittajille

Syyskuussa 2016 voimaanastunut joukkorahoituslaki tarjoaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille uuden rahoituskanavan sekä sijoittajille uusia mahdollisuuksia.

Joukkorahoitus on Suomessa ja Euroopassa vielä lapsenkengissä, mutta sen suosio kasvaa. Joukkorahoituksella on eri muotoja, ja uusi laki kohdentuu nimenomaan sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyyn keventäen sitä. Laki myös selkeyttää joukkorahoituksen pelisääntöjä ja valvontaviranomaisten vastuita ja parantaa sijoittajansuojaa.

– Tulevaisuudessa sijoitusmuotoinen joukkorahoitus voi olla kiinnostava muoto myös työeläkevakuuttajien kaltaisille institutionaalisille sijoittajille, arvioi valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Aki Kallio.

– Työeläkealalla ilmiötä seurataan sijoitusmielessä. Uudet innovaatiot ja lakihankkeet tulevat muuttamaan lainaksi antamista ja sijoittamista merkittävästi, ja paljon aiempaa monimuotoisemmaksi, totesi Telan lakimies Jouni Herkama.

– Työeläkesijoittajat voivat hyvinkin lähteä mukaan parin-kolmen vuoden päästä, kun tunnettuja sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoja on mukana välittämässä joukkorahoitusta, Herkama ennusti.

Joukkorahoituslait ovat yhteensä yhdeksässä EU-maassa täysin kansallista sääntelyä, eikä EU-sääntelyä ole toistaiseksi odotettavissa. Valtiovarainministeriön Kallion ja Harjun mukaan kansalliset lakihankkeet toimivat pääomamarkkinaunionin tukena. Joukkorahoituslaki on hyvä esimerkki hyvien käytäntöjen levittämisestä. Suomessa eri malleja vertailtiin perusteellisesti ja poimittiin niistä parhaat palat.

Rahoitusmarkkinoiden innovaatioilla lisätään tehokkuutta ja lasketaan kustannuksia

Seminaarin lopuksi luotiin silmäys yhteen sijoitusalan kenties tämän hetken kiinnostavimmista innovaatioista, lohkoketjuteknologiaan. Nordean johtaja Janne Palvalin kertoi block chain -teknologiasta, jonka visiona on helpottaa sijoitustoimintaa.

Teknologia perustuu siihen, että tietoa transaktioista hallitaan ja jaetaan aiempaa suoremmin, nopeammin ja avoimemmin.

– Lohkoketjuteknologian kaltaiset innovaatiot voivat muuttaa merkittävästi arvopaperimarkkinoiden kaupankäyntiä, arvioi Telan Herkama.