Eläkeuudistukselle tasavallan presidentin vahvistus

29.01.2016

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut työeläkeuudistukseen liittyvät lait, jotka eduskunta viime marraskuussa hyväksyi. Uusi eläkelainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

Eläkejärjestelmän kannalta eläkeuudistus parantaa sen taloudellista kestävyyttä. Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan yksityisalojen työeläkemaksua ei vuoden 2017 jälkeen tarvitse eläkeuudistuksen ansiosta korottaa yli 50 vuoteen. Kyseessä on historiallisesti ainutlaatuinen tasapainotilanne yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoituksessa.

Vakuutettujen eli työntekijöiden ja yrittäjien kannalta eläkeuudistus puolestaan turvaa tulevien eläkkeiden riittävyyden kaikille ikäluokille työuria pidentämällä. Uudistuksella myös halutaan varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Elinajan pidentyessä tulisi osa lisävuosista käyttää työntekoon. Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja kytketään elinajan kehitykseen. Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde pysyy samalla tasolla kuin se on vuonna 2025.

Muista eläkeuudistuksen tuomista käytännön muutoksista on kerrottu tarkemmin eläkeuudistus.fi -sivustolla. Eläkeuudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuonna 2017 karttuneita eläkkeitä.

Julkisten alojen eläkelait uudistuvat

Eläkeuudistuksen myötä muuttuvat myös julkisten alojen työntekijöitä koskevat eläkelait. Aiemmin kuntien, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon koskevat eläkelait sekä ja Kelan työntekijöitä koskeva eläkesääntö ovat olleet erillisiä. Vuoden 2017 alusta lähtien nämä yhdistetään yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi (JuEL), jonka sisältö vastaa eläketurvan osalta yksityisalojen eläkelakia. Julkisten alojen eläketurvan toimeenpanosta huolehtii jatkossakin Keva.

Julkisten alojen eläkkeiden rahoituksen osalta muutoksia ei tapahdu, vaan rahoituksesta vastaavat jatkossakin kuntatyöntekijöiden osalta Keva, valtion työntekijöiden osalta Valtion Eläkerahasto ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden osalta Kirkon eläkerahasto. Koska eläketurvaan liittyvä lainsäädäntö kootaan jatkossa yhden lain alle, on rahoitukseen liittyen säädetty uudet lait. Rahoituksen periaatteet säilyvät kuitenkin ennallaan.

Tasavallan presidentin on tänään vahvistanut uudet lait koskien valtion eläketurvan rahoitusta ja evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoitusta. Nämä tulevat myös voimaan vuoden 2017 alusta.

Lisätietoja:

Kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksesta

Eläkeuudistuksen vaikutukset vaihtelevat tarkastelunäkökulmasta riippuen

Eläkeuudistuksen eduskuntakäsittelyn vaiheet ja asiakirjat