Eläkeuudistuksen vaikutukset vaihtelevat tarkastelunäkökulmasta riippuen

16.10.2014

Tuoreesta eläkeuudistuksesta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua ja esitetty eri perustein niin sanottuja voittajia ja häviäjiä. Tällaista jakoa ei kuitenkaan voi kovin yksiselitteisesti tehdä, sillä eläkeuudistuksen vaikutukset eri sukupolviin voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia, riippuen mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.

Työurien pidentäminen uudistuksen keskeinen tavoite

Eläkeuudistuksen keskeinen tavoite jo neuvotteluista lähtien on ollut työurien pidentyminen. Sitä edistää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nouseminen. Työurien pidentyminen johtaa yksilötasolla parempaan eläketurvaan, jonka riittävyyden varmistaminen on myös yksi uudistuksen tavoitteista.

Lisäksi eläkeuudistuksen keskeisinä tavoitteina on ollut:

  • sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen,
  • työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden parantaminen pitkällä aikavälillä sekä
  • julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemisen tukeminen.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eläkeuudistuksessa sovittiin muun muassa vanhuuseläkeiän nostosta, karttumaprosenttien yhtenäistämisestä, eläkkeen karttumisen alaikärajan laskusta sekä työeläkemaksujen tasosta.

Eläkkeellä vietetty aika lyhenee, mutta kuukausieläke kasvaa

Nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna eläkkeellä oloaika lyhenee jatkossa. Eläkejärjestelmän tasolla tämä säästää eläkemenoja ja lisää maksutuloja. Näin kertyvät varat mahdollistavat tulevaisuudessa keskimääräisen kuukausieläkkeen tason nousun ja eläkemaksuprosenttien korotuspaineen purkamisen.

Pidempien työurien myötä myös eläkkeiden kertymisajat pitenevät, minkä ansiosta keskimääräiset kuukausieläkkeet nousevat jonkin verran. Koska eläkkeellä oloaika kuitenkin lyhenee nykysäännösten mukaisesta, koko eläkkeellä oloaikana maksettava yhteissumma saattaa siitä huolimatta laskea.

Eläketurvakeskus julkaisi syyskuun lopussa alustavan vaikutusarvion eläkeuudistuksen vaikutuksista suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviot pohjautuvat Eläketurvakeskuksen tekemiin ennustelaskelmiin.

Tämän vaikutusarvion pohjalta olemme koonneet oheisen taulukon, jossa on tarkastelu eläkeuudistuksen vaikutuksia sukupolvittain viidestä eri näkökulmasta. Näkökulmia ovat:

  • eläkeiän nousu
  • kuukausieläkkeen taso
  • eläkkeellä oloaikana saadun yhteissumman muutos
  • eläkevakuutusmaksun muutos
  • rahallinen kokonaisvaikutus (yhteissumman ja maksettujen maksujen erotus).

Kuva aukeaa täysikokoisena hiirellä klikkaamalla:

Eläkeuudistuksen vaikutukset sukupolvittain -taulukko

Kuten taulukosta on luettavissa, yhden sukupolven sisällä vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia tarkastelunäkökulmasta riippuen. Vaikutukset voivat myös olla sekä vähäisiä että suuria. Yhdenkään sukupolven osalta vaikutukset kaikista näkökulmista eivät ole pelkästään positiivisia tai negatiivisia.

Sukupolvien sisällä on luonnollisesti paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen omaan eläkkeeseen vaikuttaa ikäluokasta riippumatta muun muassa se, mitä valintoja henkilö tekisi toisaalta nykysäännösten ja toisaalta uudistettujen säännösten oloissa.

Eläkeuudistuksella ei ole vaikutusta ennen vuotta 2017 eläkkeelle siirtyneille eli 40-luvulla ja sitä ennen syntyneille.

Lisätietoja:

Eläkeuudistuksen vaikutukset sukupolvittainpdf, 133 kB

Tela-blogi: Eläkeratkaisu kuroo kestävyysvajetta ja tasapainottaa rahoitusta

Eläketurvakeskus: Alustava vaikutusarvio vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevasta neuvottelutuloksesta

Eläkeuudistus.fi