Elinikäinen oppinen osana työeläkejärjestelmää

07.02.2019

Elinikäisen oppimisen ydin on ihmisen oma motivaatio oppia uutta ja hankkia koulutusta. Mitä tekemistä työeläkejärjestelmällä on tämän kanssa? Yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi valottaa asiaa Tela-blogissa.

Elinikäinen oppiminen palvelee erityisesti yhteiskunnan taloudellisia intressejä. On selvää, että Suomi ei pärjää ilman osaamistason nostoa, toisen asteen tutkintoa jokaiselle nuorelle ja elinikäisen oppimisen aitoja mahdollisuuksia läpi elämän.

Työeläkejärjestelmä kouluttaa vuosittain yli 5 000 ihmistä uuteen työhön. Eikä ketä tahansa ihmistä, vaan heitä, joiden työura uhkaa katketa, mikäli osaamista ei saa uudistettua. Työeläkejärjestelmän intressissä on mitä suurimmassa määrin

  • työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen,
  • jatkuva oppiminen,
  • uuden osaamisen hankkiminen,
  • työelämässä pärjääminen ja mahdollisimman varhaisen vaiheen toimet työurien pidentämiseksi.

Tämä turvaa myös osaavan työvoiman saatavuutta työnantajien näkökulmasta.

Olemme mukana Sitran käynnistämässä Osaamisen aika -hankkeessa

Hankkeessa on luotu yhteistä tahtotilaa Suomeen uuden, elinikäisen oppimisen mallista. Kohti osaamisen aikaa -julkaisu ja sen neljä teesiä sisältävät vision elinikäisen oppimisen pitkän aikavälin kehittämissuunnasta.

”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, johtajat painottavat julkaisun esipuheessa. Tahtotila on laadittu viime syksyn ja tammikuun 2019 aikana.

Työikäisille lisää oppimismahdollisuuksia ja kaikille vahvat perustaidot

Hankkeen johtajat toteavat, että varsinkin työikäisten osaamista uudistavissa rakenteissa on parantamisen varaa. Vaikka suomalaisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on kansainvälisesti vertaillen laajaa, eivät kaikki edelleenkään pääse osaamisen uudistamiseen mukaan.

Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat ammatteja ja työelämän osaamisvaatimuksia, joten uuden oppimisen haaste koskee kasvavassa määrin myös työikäistä väestöä.

Mittareita koulutuspanosten vaikuttavuuteen

Elinikäiseen oppimiseen kanavoitiin Suomessa viime vuonna noin 19 miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa maamme koulutusinvestoinnit ovat suurimpien joukossa, samoin niiden julkinen rahoitusosuus. Valtion ja kuntien osuus kokonaissummasta oli 15,5 miljardia euroa eli yli 80 prosenttia.

Sekä julkisten että yksityisten koulutuspanostusten vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Tavoitteita ja tuloksia vertailemalla varoja voidaan suunnata vaikuttavuuslähtöisesti eli sellaiseen toimintaan, jossa hyvinvoinnille ja osaamisen kehittymiselle asetetut tavoitteet todennetusti saavutetaan. Vaikuttavuuden arviointi tuleekin jatkossa huomioida jo koulutusuudistusten suunnitteluvaiheessa.

Elina Laavin Tela-blogi: Elinikäisellä oppimisella pidetään huolta osaamisesta