EU:n eläkeraportti: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien eläketurvaa parannettava

08.05.2018

Eläkkeiden riittävyys on pysynyt samana Euroopassa, mutta komissio kiinnittää yhä enemmän huomiota heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tulevaan eläketurvaan. Rahoituksen kestävyyteen keskittyneiden eläkeuudistusten jälkeen jäsenvaltioiden huomio on kohdistunut lakisääteisissä eläkkeissä erityisesti minimieläkkeiden (ei työhön perustuva eläke) parantamiseen vuosina 2014-17. Komissio kaipaa lisätoimia etenkin työurien pidentämisessä.

Euroopan unionin komission sekä sosiaalisen suojelun komitean eläkkeiden tasoa ja riittävyyttä tarkasteleva raportti julkaistiin viikko sitten, The Pension Adequacy Report 2018 - Current and future income adequacy in old age in the EU.

Komissio tarkastelee eläkkeitä eläkkeiden tason riittävyyden ja rahoituksen kestävyyden näkökulmista. Raportti vertailee kolmen vuoden välein eurooppalaisia eläkejärjestelmiä, käsitellen sekä lakisääteisiä eläkkeitä että lisäeläkkeitä. Tarkastelu ei ole täysin kattava, sillä eläkeläisten tilannetta katsotaan riittävyysraportissa pääasiassa vanhuuseläkkeiden (yli 65-vuotiaat) näkökulmasta.

- Raportin tuloksia peilataan ahkerasti EU-maiden ja komission viime vuoden ”sosiaalisen pilarin julistuksen” eläkettä koskeneisiin periaatteisiin. Periaatteissa kiinnitettiin huomiota eri väestöryhmien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin hankkia eläkeoikeuksia sekä myös oikeuteen arvokkaasta vanhuusiästä, kertoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Noin viidennes (18,2 %) eli noin 17 miljoonaa yli 65-vuotiaista eurooppalaisista elää köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla. Tilanne vaihteli maittain, sillä 16 maassa köyhyys oli vähentynyt ja 12 maassa lisääntynyt. Eläkeläisten tuloerot sekä köyhyyden syvyys lisääntyivät, eli köyhät eläkeläiset olivat aiempaa köyhempiä koko EU:n tasolla. Yli 75-vuotiaista jo noin puolet kuuluu köyhyys- tai syrjäytymisriskin piiriin. Komissio on huolissaan, että monet ikääntyneet eivät saa riittävästi terveyspalveluja kaikissa jäsenvaltioissa.

Suomalainen eläkemalli suojaa talouden suhdannevaihteluilta

EU-tason tarkastelun lisäksi raportissa on maakohtaiset osiot. Suomen yli 65-vuotiaiden köyhyys- tai syrjäytymisriski 13,6 % on alempi kuin EU:ssa keskimäärin (18,2 %). Todellista materiaalista puutetta suomalaisista ikääntyneistä on kokenut vain 1,7 % (EU 5,8 %). Vähiten eläkeläisköyhyyttä on Luxemburgissa, Tanskassa, Ranskassa ja Hollannissa, eniten Itä-Euroopan maissa.

- Esimerkiksi Bulgarian tilanne on materiaalisen puutteen osalta jopa karmaiseva ja erot maiden välillä ovat suuria, Pelkonen kertoo.

Ruotsin luvut ovat heikentyneet verrattuna Suomeen: vuosina 2013-2016 suomalaisten köyhyys- tai syrjäytymisuhan riski alentui 3,2 prosenttia, mutta Ruotsissa riski kasvoi 0,5 prosenttia. Tämä kertoo työssäkäyvien palkkatason kasvun lisäksi myös siitä, että Ruotsissa on käytössä eläkejarru. Eläkejarru sopeuttaa eläkejärjestelmän, jos se on taloudellisesti epätasapainossa. Lisäksi eläkejarru on lisännyt vaihteluita eläkkeen tasossa vuosittain.

Suomen 2017 eläkeuudistusta pidetään raportissa onnistuneena sekä rahoituksen kestävyyden että etuuksien riittävyyden takia. Sen sijaan ikääntyneiden työllisyysastetta pitäisi nostaa, vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut viime vuosina. Komissio toteaa Suomen maaraportissa, että täällä köyhyyteen voidaan parhaiten vaikuttaa kohdistetusti minimieläkkeiden kautta. Raportissa esitetään myös huolta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) muodostumisesta ”ansaksi” pienituloisille, kun varhennettua eläkettä myös leikataan.

- Komission ehdotukset ovat työllisyyden osalta kannatettavia. Köyhyyteen voidaan toki tehokkaasti vaikuttaa esimerkiksi eläkkeensaajien verotuksella, eläkkeensaajan asumistuen parantamisella sekä asumisen, terveydenhuollon ja erilaisten palveluiden hinnoittelulla, Pelkonen sanoo.

Epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja itsenäisten ammatinharjoittajien pääsyä eläketurvan piiriin pitäisi raportin mukaan edistää EU-maissa.

Pelkosen mukaan Suomessa yrittäjien ja itsenäisten ammatinharjoittajien työeläketurva on varsin kattava verrattuna moniin EU-maihin, joissa on isoja aukkoja. Monet tosin alivakuuttavat itsensä kasvavia ikääntymisen riskejä varten.

Suomen yrittäjäeläkkeiden (YEL:n) uudistusprosessi mainitaan raportissa. Pohdittavaksi jää miten uudet työnteon muodot saataisiin liitettyä luontevasti eläketurvan piiriin, jos ja kun itsenäisten ammatinharjoittajien määrä kasvaa ja muut työn uudet muodot yleistyvät.

Sukupuolten välistä eläkekuilua kavennettava

Komissio suosittaa, että kaikki jäsenvaltiot pyrkisivät kaventamaan sukupuolten välistä eläkekuilua. Naisten eläkkeet ovat Suomessakin noin 24% alemmat kuin miesten, mutta kuilu on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin (noin 37%). Eron hidas kaventuminen johtuu sitkeistä rakenteellisista tekijöistä, kuten eriytyneistä työmarkkinoista sekä myös katkoksista työuralla. Suomessa työeläkkeen kertymisessä on jo pitkään huomioitu esimerkiksi lastenhoidosta aiheutuva katkos kohtuullisen hyvin.

- Komissio painottaa eläketurvan riittävyyden parantamisen osalta myös lisäeläkkeiden merkitystä, mikä voi olla ristiriitaista erityisesti työmarkkinoilla haavoittuvien ryhmien eläketurvan kattavuuden sekä sen piiriin pääsyn osalta. Tämä toteutuu jo joissakin lisäturvaan luottavissa maissa, joissa sukupuolten välinen eläkekuilu on leveä, Pelkonen toteaa.

Raportti korostaa hoivavastuiden huomioimista eläketurvassa, ja hoivavastuiden jakamista sekä työ ja perhe-elämän tasapainoa.

Lisätietoja:

The Pension Adequacy Report 2018 - Current and future income adequacy in old age in the EU Vol I

The Pension Adequacy Report 2018 – Country profiles Vol II

Euroopan komission tiedote

Tietopakettimme Eri maiden eläkejärjestelmät Euroopassa

Kansaneläke ja köyhyys – kuinka uudistaa kansaneläkejärjestelmää?