Euroopan komissio antaa arvoa Suomen eläkeuudistukselle

23.02.2017

Euroopan komissio julkisti eilen niin sanotun talouspolitiikan EU-ohjausjakson talvipaketin, joka sisältää jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta koskevan analyysin. Lisäksi komissio julkisti ohjausjaksoon liittyvät maaraportit. Suomen maaraportissa huomioitiin myös kuluvan vuoden alusta voimaan tullut eläkeuudistus.

- Tuore eläkeuudistuksemme näyttäytyy Suomen maaraportissa hyvinkin positiivisessa valossa. Se parantaa sekä järjestelmän sisäistä että koko Suomen valtion taloudellista kestävyyttä. Myös edellinen, vuonna 2005 voimaantullut eläkeuudistus ja sen jälkeiset varhaiseläkereittien vähentämiset nähdään hyvinä työuria pidentävinä uudistuksina, kertoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

- Ylipäänsä vanhuuseläkeiän nostoa pidetään komissiossa hyvänä sekä rahoituksen kestävyydelle että eläkkeiden riittävyydelle, Pelkonen jatkaa.

Suomen makrotaloudellinen epätasapaino korjaantumassa

Komission analyysiin sisältyy myös arvio jäsenvaltioiden (pois lukien Kreikka) makrotalouden epätasapainoista. Suomen osalta komissio katsoo makrotalouden tasapainon parantuneen siinä määrin, että Suomeen ei enää sovelleta niin sanottua makrotalouden epätasapainomenettelyä.

- Vielä viime syksynä, komission talouspolitiikan ohjausjakson käynnistyessä, Suomi oli mukana perusteellisemmassa tarkkailussa. Ylipäänsä Suomi on ollut mukana tässä maajoukossa, mutta ei kuitenkaan pahimpien joukossa, Pelkonen toteaa.

Komission mukaan Suomen ongelmana on ollut merkittävä kilpailukykyvaje. Komission näkemyksen mukaan Suomen hallitus on kuitenkin osoittanut päättäväisyyttä pyrkimyksissään palauttaa Suomen taloudellinen kilpailukyky.

- Viennin markkinaosuudet, yksityisen velan määrä, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys sekä julkisen bruttovelan määrä bruttokansantuotteesta ovat edelleen miinuksella seurattavan makrotalouden mittariston osalta, mutta tulkinta on nyt positiivisempi, Pelkonen huomauttaa.

- Komissio antaa painoarvoa erityisesti työmarkkinaosapuolten viime vuotiselle kilpailukykysopimukselle ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta eli sotea odotetaan. Suomen talouden orastava kasvu jatkuu, mutta on historiallisesti suhteellisen vaatimatonta muun muassa väestön ikääntymiskehityksen, rakennemuutokseen liittyvän työn tuottavuuden laskun ja investointitason vuoksi. Lisäksi epätavanomaiset sisäiset ja ulkoiset poliittiset riskit luovat epävarmuutta koko Eurooppaan, Pelkonen jatkaa.

Työllisyysasteen kunnianhimoinen tavoite vaikea saavuttaa

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo Suomen edistyneen jonkin verran viime vuotisten maakohtaisten suositustensa noudattamisessa. Myös Eurooppa 2020 -strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen osalta kehitys on yleisesti ottaen ollut positiivista, joskin työllisyysastetta koskeva 78 prosentin (20-64-vuotiaat) kunnianhimoinen tavoite todetaan haastavaksi.

Komissio kiinnittää huomiota erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. Työllisyysasteen nostaminen, myös maahanmuuttajien kohdalla, nähdään ratkaisevan tärkeäksi, jotta väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin voidaan vastata.

- Työllisyysasteen parantaminen on tietysti myös eläkejärjestelmän intressissä, sillä valtaosa maksettavista työeläkkeistä katetaan työstä perittävillä työeläkemaksuilla. Väestön vanheneminen asettaa koko hyvinvointivaltion kannalta yhä enemmän paineita työllisyysasteen parantumiseen. Heikko työllisyysaste kasaa maksutaakkaa pienemmälle joukolle. Lisäksi työnteko tuottaa tulevaisuuden turvaa myös yksittäiselle työntekijälle ansioeläkkeen muodossa, Pelkonen huomauttaa.

Lisätietoja:

Euroopan komission tiedote 22.2.2017: Talouspolitiikan EU-ohjausjakson talvipaketti: jäsenvaltioiden edistyminen talous- ja sosiaalipoliittisissa tavoitteissa

Euroopan komissio: Suomen maaraportti 2017

Euroopan komission Suomen edustuston uutinen 22.2.2017: Komissio: Suomen makrotaloudelliset epätasapainotilat korjaantumassa