Finanssivalvonta jatkaa työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden tiivistettyä seurantaa

17.06.2020

Finanssivalvonta on kevään ajan seurannut yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta tavanomaista tiiviimmällä tahdilla. Syynä on ollut koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus sijoitusmarkkinoilla ja mahdollisen poikkeuslainsäädännön voimaantulon arviointi. Tuoreimpien, toukokuun lopun tilannetta kuvaavien lukujen mukaan työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus on kohtuullisella tasolla.

Työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuuvelkaan oli toukokuun 2020 lopussa 123 prosenttia.

- Työeläkevakuuttajat vastaanottivat koronavirusepidemian aiheuttaman markkinamyllerryksen vahvasta asemasta, sillä keskimääräinen vakavaraisuusaste viime vuoden lopussa oli 128,3 prosenttia. Maaliskuun lopussa luku oli laskenut 120,6 prosenttiin, eli vajaalla kahdeksalla prosenttiyksiköllä, kertoo matemaatikkomme Hanna Mäkinen.

Huhtikuun lopussa keskimääräinen vakavaraisuusaste oli jo noussut 123 prosenttiin, eli samaan tasoon jossa nyt ollaan.

- Rahoitusmarkkinoiden akuutein kriisi koettiin näillä näkymin maaliskuussa, ja tilanne on sittemmin hieman rauhoittunut. Tämä näkyy myös vakavaraisuusasteessa, joka siis vahvistui huhtikuun aikana reilulla kahdella prosenttiyksiköllä. Toukokuussa tilanne näyttää pysyneen tasaisena, Mäkinen toteaa.

Vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Olemme päivittäneet omilta sivuiltamme löytyvät vakavaraisuustilastot normaalin päivitysrytmin eli maaliskuun lopun tilanteen mukaisesti sekä työeläkeyhtiöiden että eläkekassojen ja -säätiöiden osalta.

Myös vakavaraisuusasemassa liikettä molempiin suuntiin

Vakavaraisuusasteen lisäksi myös työeläkevakuuttajien vakavaraisuusasema on kevään aikana vaihdellut. Vakavaraisuusasema kuvaa keskimääräistä vakavaraisuuspääoman suhdetta sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan.

- Vakavaraisuusasema oli vuoden 2019 lopussa 1,7. Maaliskuun lopussa lukema oli 1,5 eli hieman heikentynyt, mutta huhtikuussa tapahtui taas käänne toiseen suuntaan. Sekä huhti- että toukokuun lopussa vakavaraisuusasema on ollut 1,6, Mäkinen luettelee.

Käytännössä luku siis tarkoittaa, että työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus oli toukokuun lopussa reilu puolitoistakertainen lain vaatimukseen nähden.

Vakavaraisuuden väliaikaiseen vahvistamiseen liittyvä lainsäädäntö valmiina odottamassa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on kevään aikana varauduttu siihen, että rahoitusmarkkinoiden tilanne heikkenisi oleellisesti nykyisestä. Ministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden väliaikaisesta vahvistamisesta koskevasta laista. Laki voitaisiin antaa pikaisella aikataululla, mikäli rahoitusmarkkinoiden muutokset johtaisivat työeläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden oleelliseen alenemiseen nykytasoon verrattuna ja esityksen antaminen katsottaisiin välttämättömäksi.

- Tuoreimpien vakavaraisuuslukujen valossa ei näytä siltä, että lakiesityksen antamiselle olisi juuri nyt perusteltua tarvetta, Mäkinen arvioi.

- Koska koronakriisin etenemistä on kuitenkin vaikea ennakoida, voivat tilanteet rahoitusmarkkinoilla muuttua hyvinkin nopeasti. Siksi on hyvä, että lainsäädäntöä on valmisteltu, jolloin se saadaan tarvittaessa nopeasti voimaan. Toivottavaa tietysti on, että poikkeuslainsäädäntöön ei tarvitsisi turvautua, Mäkinen jatkaa.

Vakavaraisuuden väliaikaiseen vahvistamiseen liittyvä laki sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työeläkevakuuttajien vakavaraisuuspääomaa voitaisiin vahvistaa. Taustalla on Mäkisen mukaan ensisijaisesti työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen turvaaminen.

- Lakiesityksen mukaiset toimenpiteet mahdollistaisivat sen, että työeläkevakuuttajien ei tarvitsisi merkittävissä määrin realisoida sijoitusomaisuuttaan epäedullisessa markkinatilanteessa. Tällä tavoin tuettaisiin ennen kaikkea eläkevarojen pitkän aikavälin hyvää tuottopotentiaalia sekä eläkejärjestelmän rahoituksellista vakautta ja kestävyyttä, Mäkinen painottaa.

Vaikka tilanne rahoitusmarkkinoilla juuri nyt on melko rauhallinen, on työeläkevakuuttajien sijoitusympäristö ja riskitilanne kuitenkin muuttunut viime vuoden loppuun verrattuna merkittävästi. Tähän on myös Finanssivalvonta kiinnittänyt huomiota. Toukokuun lopulla julkaistussa valvottavatiedotteessaan Finanssivalvonta muistutti, että työeläkevakuuttajien tulee sääntelyn mukaan päivittää riski- ja vakavaraisuusarvionsa säännöllisesti sekä viipymättä, jos riskit ovat merkittävästi muuttuneet.

- Finanssivalvonta kehotti työeläkevakuuttajia ryhtymään toimenpiteisiin riski- ja vakavaraisuusarvion päivittämiseksi. Lisäksi Finanssivalvonta huomautti, että arviota tai muutakaan toimintaa ei tule perustaa sen varaan, että väliaikainen lainsäädäntö tulisi voimaan, Mäkinen kertoo.

Lisätietoja:

Työeläkevakuuttajien vakavaraisuustilastot sivuillamme

Finanssivalvonnan valvottavatiedote 16.6.2020: Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuudesta kerätään edelleen tietoa tiivistetyllä aikataululla

Finanssivalvonnan tiedote 2.6.2020: Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä työeläkelaitosten vakavaraisuus 31.3.2020: Henki- ja vahinkovakuusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla ja eläkesektorin kohtuullisella tasolla

Finanssivalvonnan valvottavatiedote 27.5.2020: Työeläkelaitosten tulee päivittää riski- ja vakavaraisuusarvio