Harmaa talous näkyy myös työeläkealalla – vaikutukset voivat ulottua työntekijöiden eläketurvaan

19.01.2016

Viidellä suurimmalla työeläkeyhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa saamisina maksamattomia työeläkemaksuja arviolta noin 300 miljoonaa euroa.

- Näiden viiden suurimman yhtiön vuoden 2014 työeläkemaksutulot olivat yhteensä noin 11,7 miljardia euroa. Vaikka työeläkemaksuvelan määrä suhteessa vakuutusmaksujen kokonaisuuteen on maltillinen, on tuossa joukossa myös niitä työantajia, jotka eivät ilmoita ansioita lainkaan tai ilmoittavat ne puutteellisesti tai myöhässä, toteaa johtajamme Eero Lankia.

Tapaukset, joissa työantajat laiminlyövät ilmoitusvelvollisuutensa, ovat merkittäviä näiden työnantajien palveluksessa oleville työntekijöille.

- Jollei työnantaja huolehdi asianmukaisesti omista velvoitteistaan, jäävät kyseiset ansiot myös kirjautumatta työntekijöiden rekisteritietoihin tai ne kirjautuvat sinne väärin. Tällöin ilmoittamatta jääneistä ansioista ei kerry myöskään työeläkettä, Lankia huomauttaa.

Lankian mukaan työeläkeotteella ja sen tarkistamisella onkin suuri merkitys sekä työntekijöiden eläketurvan että harmaan talouden suitsimisen kannalta. Oma työeläkeote kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ja huomauttaa siellä olevista virheistä ja puutteista välittömästi. Mitä nopeammin virheet havaitsee, sitä helpompi ne on myös korjata.

Kun työnantaja laiminlyö lakisääteisen ilmoittamis- ja/tai maksuvelvoitteen välttääkseen työeläkemaksujen suorittamisen, on kyse harmaasta taloudesta. Verohallinnon alaisuudessa toimiva Harmaan talouden selvitysyksikö valmisteli viime vuonna työeläkevakuutusmaksuvelkoja käsittelevän selvityksen, jonka tulokset on juuri julkaistu.

Työeläkemaksuvelallisilla usein myös muita laiminlyöntejä

Harmaan talouden selvitysyksikön tekemässä selvityksessä tutkittiin työeläkemaksuvelallisia yrityksiä ja velvoitteidenhoitoa. Tarkastelu rajattiin viiden suurimman työeläkeyhtiön sopimusasiakkaisiin ja maksutietoihin vuoden 2014 lopussa. Selvitys perustui viranomaisilta saatuihin rekisteritietoihin, ja sen tarkoituksena oli tutkia, millaisia harmaan talouden riskejä liittyy työeläkemaksunsa laiminlyöneisiin yrityksiin.

- Selvityksessä havaittiin, että työeläkeyhtiöt alaskirjaavat rästissä olevia saataviaan nopeasti sen jälkeen, kun on käynyt todennäköiseksi, ettei yritys pysty maksamaan velkojaan. Tämän vuoksi selvityksessä ehdotetaankin, että myös Verohallinnossa harkittaisiin kertyneiden verojäämien nopeampaa alaskirjausta, mikä parantaisi perintätuloksen arviointia, Lankia kertoo.

Selvityksestä kävi ilmi, että yrityksillä, joilla on puutteita työeläkemaksujen hoitamisessa, on usein puutteita ja laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Tällaiset yritykset ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan. Esimerkiksi verovelkaa oli yli puolella tutkitusta yritysjoukosta.

Kooltaan työeläkemaksuvelalliset yritykset olivat usein suhteellisen pieniä, liikevaihto alle 400 000 euroa. Toimialoittain tarkasteltuna esille nousivat majoitus- ja ravitsemistoimiala, rakentaminen, kauppa ja teollisuus. Euromääräisesti suurin osa työeläkemaksuvelasta painottui teollisuuden toimialan yrityksille.

Harmaan talouden selvitysyksikön selvitys on julkaistu harmaatalous.fi -sivustolla (vaatii kirjautumisen). Lisäksi aiheesta on julkaistu asiantuntijakirjoitus, joka on luettavissa Verohallinnon sivuilla: Uutta tietoa harmaasta taloudesta: Työeläkevakuutusmaksuvelat.